Nyt se on loppu

  • Jussi Rauvola

Taas tuli Hennalta hyvä avaus, tällä kertaa pääsykokeista.

Työurien pidentämispuheeseen kannattaa suhtautua kriittisesti, sillä se on täynnä väärinkäsityksiä ja kapeakatseista 1900-lukulaisuutta. Jos kuitenkin halutaan pidentää suomalaisten työuria, pitää pidentää molemmista päistä. (Eläkeikään tosin ei saa koskea.)

Alkupäässä on kolme keskeistä faktaa: 1) valmistumisikä on Suomessa korkea, 2) valmistumisajat pohjoismaisittain lyhyet ja eurooppalaisittain kohtuulliset, 3) työelämävalmiudet ovat valmistuneilla maailmanluokkaa, koska töissä käydään jo ennen valmistumista.

Nämä tilastot pohjautuvat aikaan ennen 2005 voimaantulleita opintoaikojen rajauksia (vähimmäis- eli ”ohje”aika + 2 vuotta). Tästä eteenpäin tulisi katsoa vain 2005 ja sen jälkeen aloittaneita, mikä kaunistaa tilastoja entisestään.

Laatu ei saa laskea eikä mielenterveysongelmia ja vuotoa työkyvyttömyyseläkkeelle pidä lisätä. Tästä seuraa, että opintoaikoja ei voi enää lyhentää siitä, mitä ne jo ovat 2005 ja sen jälkeen aloittaneilla. Katseet kääntyvät aikaan ennen korkeakouluopintoja.

Siellä on kolmen vuoden kolo.

Kolo eli ylimääräiset välivuodet johtuvat 1) aiemman opinto-ohjauksen puutteesta / huonosta laadusta sekä 2) pääsykokeiden aiheuttamista pullonkauloista. Opinto-ohjauksen parantaminen säästäisi miljardeja, mutta sille ei oikein osata tehdä mitään: opinto-ohjauksen resurssit makaavat kuntatalouden rotkossa, hajallaan sadoissa kunnissa ja niiden kouluissa ja lukioissa.

Siksi nyt puhutaan pääsykokeista.

Face the facts: Pääsykokeista on hyötyä vain silloin, kun opintoalalla tarvittavia valmiuksia ei mitata lukiossa, ammattikoulussa tai ylioppilastutkinnossa. Esimerkiksi Suomen ”yliopisto”-nimeä kantavissa oppilaitoksissa ei edes ole opintoja, joissa tarvittavat kyvyt eivät tulisi esiin ylioppilastutkinnossa yhtä hyvin kuin nykymallisissa pääsykokeissa.

Poikkeukset voi luetella tässä (sanokaa jos unohdin jonkun):
Tampereen yliopiston teatterityön koulutusohjelma (näyttelijänkoulutus)
Aalto-yliopiston School of Art and Design (sis. TaiK)
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta
Taide- ja taitoaineiden opettajankoulutus

Jos kaikilla lukuaineilla olisi ”omat erityispiirteensä”, sivuaineiden lukeminen, JOO-opinnot ja pääaineen vaihtaminen ilman pääsykokeita tulisi kieltää. Tsemppiä vaan siihen projektiin.

Motivaatiota ja soveltuvuutta ei voi mitata kilpalukemisella. Siihen on paljon parempia ja halvempia keinoja. ”Pääsykokeita voi kehittää”? Se olisi pitänyt tehdä kymmenen vuotta sitten. Nyt ne lopetetaan.

10 kommenttia

Anonyymi

1.4.2010 15:08

No, nyt se kilpalukeminen siirtyy vain ylppäreihin ja ylppäreiden uusimiseen. Mutta ehkä se on parempi. Ja lisäisin tohon vielä lääkiksen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

1.4.2010 16:16

Teatterikorkeakoulu myös listaan.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

1.4.2010 19:07

Face the facts... artikkeli on ajatuksiaherättävä, mutta jos itse olet sattunut olemaan niin onnekas kuin että lukiossa elämälläsi oli selkeä suunta kuin huippu-urheilijalla ja satuit olemaan vielä onnekas pääsemään haluamaasi opinahjoon, on saavutuksiesi lista varmasti vaikuttava.

Mutta pohdi myös faktaa, että kaikki ihmiset eivät ole samallaisia eivätkä heidän demokratiassa (minkä voima kumpuaa eriäväisyyksistä) kuulukkaan olla.

Ihmisillä saattaa olla ongelmia ja ei niin selvää suuntaa 15-18 vuotiaana.
On ehkä totta, että pääsykokeet aiheuttavat katkeruutta joillekin ryhmille, ja niiden toimivuutta jopa epäillään.

On kumminkin muistettava, että vaarana katkeruudessa on se, että tahdomme mennä toiseen ääripäähän. Tämä on nimenomaan pääsykokeiden välitön poisto. Tämä tulee asettamaan lukioihin äärettömän suuren paineen, mitä on kuvailtu seuraavasti: "Jos oot luuseri nyt, myös luuseriksi jäät, ken tästä käy saa kaiken toivon heittää"

Yhteikuntamme infastruktuuri tulisi perustua siihen että suojelemme vielä kaikkein nuorimpiamme, että kun heidän aikansa tulee he ovat tasapainoisia ja vahvoja ottamaan taakan harteilleen ei se, että alamme musertamaan heitä kun he vielä hyppivät kuralammikoissa.

Ja mitä tulee eläkeiän lisäämiseen. Kypsät aikuiset ovat kaikkien sivilisaatioiden tukipilareita, se että alamme tukemaan kaikista kypsimpiä ja viisaimpia kaikkien nuorimpien ja tietämättömien kustannuksella ei ole oikea ratkaisu.

Pääsykokeiden täysi poisto tekee lukioista lähes militaristisen painekattilan ja aloittaa kilpailuhengen mikä valuu vielä nuorempiin ikäryhmiin.

On hyvä unohtaa hysteria ja pyrkiä kompromissiin, kultaiseen keskitiehen. Nuorten mieli on kuin ailahteleva kuin raivoavan meren pärskeet, ja he tarvitsevat mahdollisuuden kypsyä, rauhoittua ja sitten onnistua.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

6.4.2010 16:01

Valmistumista pidentää myös varusmiespalvelus- parhaimmillaan jopa 2 vuotta. Tämän lisäksi Suomessa opiskellaan enemmän kuin muualla. Maisterinopinnot ovat Suomessa itsestäänselvyys, muualla taas jo vähän erikoisempaa.

Tämä demari Lehikoisen ehdotus sisältää myös ihan ääneenlausutun tavoitteen yleissivistävän lukion lopettamisesta ja muuttamisesta kolmevuotisiksi yliopiston pääsykokeiksi. Tämä on tietysti monen (myös minun) mielestäni hieman valitettavaa, mutta sivistys on koulutuspolitiikassa ollut huonossa kurssissa viime vuodet noin muutenkin. Lehikoisen ehdotus sisältää myös yliopistojen jakamisen hyviin ja maakuntasarjaan, mikä taas torpedoi kovasti suomalaisen yliopistokentän perniteistä vahvuutta eli korkeaa tasalaatua.

Listaan voinee laittaa myös Sibelius-Akatemian, jonne ajatus papereilla hakemisesta olisi hieman absurdi. Vaikka yliopisto- sanaa ei tuon akateemisen ammattikoulun nimessä olekaan.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jussi Rauvola

6.4.2010 20:54

Teatterikorkeakoulu, Sibelius-Akatemia ja Kuvataideakatemia tarvitsevat tietenkin myös pääsykokeet, myös yksittäisille kursseille. Tuossa oli hiukan saivarreltu "'yliopisto'-nimeä kantavilla oppilaitoksilla".

Varusmiespalvelus vie aikaa, ja sen aikatauluttamisella voisi pidentää työuria merkittävästi. Siitä on jo puhuttukin, mm. tuolla:
http://www.syl.fi/asiakirjat/091207_tyokalupakki

"Demari Lehikoisesta" puhuttaessa on tärkeä muistaa, että poliittisesta ohjauksesta ministeriössä vastaa ministeri. Virkamies joka säveltelee omiaan ei johda työryhmiä kovin pitkään. Demareilla puolestaan on kovin erilaiset agendat toisen asteen suhteen: kolmen vuoden pääsykokeiden sijaan siellä päin on mietitty kolmen vuoden jatkoa yhteisopiskelulle ns. nuorisokoulussa.

Yliopistojen jakamisesta eri sarjoihin olin vielä puolitoista vuotta sitten samaa mieltä kuin 16:01 kommentoinut Anonyymi. Sittemmin olen oppinut, että "suomalaisen yliopistokentän perinteinen vahvuus eli korkea tasalaatu" on täyttä potaskaa. Suomessa on parempia ja huonompia yliopistoja niin opiskelija-aineksen, henkilökunnan houkuttelemisen kuin tutkimuksen suhteen. Saman alan tiedekuntien taso vaihtelee tolkuttomasti eri puolilla maata. Jako ei tietenkään ole suoraan Helsinki - Muu Suomi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jussi Rauvola

6.4.2010 21:22

Ja sitten 1.4. tulleeseen pitkään kommenttiin. Kiitos siitä anonyymille, tärkeitä asioita!

En tunne ketään 15-25-vuotiasta, jolla olisi "selkeä suunta elämälleen kuin huippu-urheilijalla". Arkikokemukseni mukaan sellainen on yleensä harhaa, loppuunpalamisriski ja korreloi ahdistuneisuuden kanssa. Kirjoitin tästä tännekin, http://www.city.fi/yhteisot/blogit/jussirauvola/108798/ .

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö suuntaa voisi miettiä myös korkeakoulutuksen aikana. Minulla oli lukiossa erinomainen opinto-ohjaaja, joka ilmoitti ensitapaamisellamme, että nelivuotisen lukion sijaan minun kannattaa mennä yliopistoon. Hän oli täysin oikeassa!

Ajatus nuorten suojelemisesta maailmalta - ja kaikista paikoista vielä lukiossa! - on minusta absurdi. Kuralammikoissa loikkiminen loppuu nykyisin 11-12 ikävuoden tienoilla, myös kuvainnollisesti. Lukiot ovat jo militaristisia painekattiloita, nyt yritetään estää samaa toistumasta heti lukion jälkeen.

On vain hölmöä, että kolmesta aina kahteentoista (12) vuoteen koululaisten mielissä korkeapaineistettu ylioppilastodistus on silkkaa vessapaperia heti kun lakkiaisten skumppa väljähtyy.
TJEU: http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/03/05/kympin-tytot/

Olen täysin samaa mieltä siitä, että hysteria on hyvä unohtaa. Ailahtelevamieliset nuoret saavat kypsyä ja rauhoittua parhaiten nimenomaan ilman pääsykokeita, korkeita tiedekuntarajoja ja muita tarpeettomia, byrokraattisia esteitä opiskelun tiellä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

9.4.2010 19:53

Mielestäni malli, jossa puolet hakijoista otetaan sisään ylioppilastodistuksen perusteella ja puolet pääsykokeen perusteella, on hyvä. Sekin on ok, jos joku vaikka kirjoittaa e:n matematiikasta ja saa sen perusteella paikan yliopistosta. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös niillä, joilla kirjoitukset eivät ole menneet syystä tai toisesta putkeen, olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan. Itse tulin valituksi yliopistoon pääsykokeiden perusteella.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

9.4.2010 22:20

Lukiossa saa hyvät arvosanat vielä sillä, että opettelee asiat ulkoa (vaikka muillakin tavoilla voi yhtälailla pärjätä), yliopistotasolla saatetaan jo tarvita asioiden ymmärtämistäkin. Lukio-opetusta voisi tietysti kehittää sitäkin. Kuitenkin, yliopistojen omat pääsykokeet ovat pysyvä mahdollisuus pyrkiä seulomaan yliopistoihin sellaisia opiskelijoita, jotka parhaiten kuhunkin koulutukseen soveltuu. Ymmärtääkseni aika moneen koulutukseen haussa ylioppilas- ja/tai lukiotodistuksen perusteella saa ainakin osan pisteistä.

Ainereaali on muuttanut yo-tutkinnon luonnetta siihen suuntaan, että jokainen kirjoittaa omannäköisensä kirjoitukset. Jos pääsykokeet poistetaan ja vain yo-todistus vaikuttaa pyrkimisessä, on tilanne pitkälti vastaava, kuin jos pelkkä pääsykoe ratkaisisi. Ainoana erona on, että kokeen nimi on yo-koe. Pääsykokeissa on mahdollista paremmin sovittaa koe vastaamaan kutakin alaa.

Mielestäni paras systeemi olisi, että yo-kirjoitukset pyritään ottamaan pääsykokeissa huomioon yleissivistävinä, eikä niin, että vain juuri tietystä aineesta kirjoitetuilla pisteillä on väliä. Pääsykokeilla voitaisiin sitten mitata sellaisia taitoja, joita kyseisellä alalla tarvitaan.

Valinnanvaikeutta voisi helpottaa vaikka sillä, että yliopistoissa olisi kanditutkinto tai vaikka eka opintovuosi useammalla koulutusohjelmalla yhteinen. Esim. matemaattis-luonnontieteellisessä kaikki saisivat jotakin tuntumaa kaikkiin oppiaineisiin heti aluksi. Varmaan aika moni sitä kautta sitten keksisi, että mikä tämän suuremman aihealueen sisällä on juuri tarkkaanottaen se oma juttu. Tietysti noita ekan vuoden tai kandiajan kokonaisuuksia täytyisi luoda niin, että mielekäs määrä koulutusohjelmia on saman ryppään alla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

11.4.2010 17:14

Pääsykokeiden lakkauttamisessa on 1 ongelma. Opettajia on hyviä ja aivan *askoja, myös välimuotoja löytyy. Jos oma lukion ruotsin opettaja olisi ollut ala-asteelta saakka opettamassa, olisin varmasti jaksanut opetella asiaa. Jos ylä-asteen äidinkielen aineopettaja olisi ollut ala-asteelta saakka, osaisin vieläkin kaikki taivutusmuodot. Jos Lukion uskonnon maikka olisi ollut ihan missä tahansa järkevämmässä aineessa, olisin varmasti hyvä siinä. Lopetin lukion kesken koska siellä 2 opettajaa eivät olleet henkisesti ala-asteen oppilaiden tasolla, loput syyttivät oppilaita huonoista koetuloksista vaikkei kokeiden asioita oltu edes varsinaisesti käsitelty, korkeintaan sivuttu jollakin tunnilla.

Miksi olisin voinut loistaa vaikken varsinaisesti loistanut millään kouluasteella?

Koska ala-asteella opettajani olivat järjestäen kuraa, yläasteella aivan jees ja lukiossa/ammattikoulussa löytyi molempia ääripäitä. Koska aivan tuhottoman huonoja opettajia on niin paljon, läheskään kaikkea koulumenestystä ei voida laittaa oppilaan osaamisen/oppimishalun/-kyvyn piikkiin. Siksi on pääsykokeet jotka mahdollistavat lahjakkaiden mutta huonojen opettajien oppilaiksi päätyneiden ihmisten mennä sinne minne rahkeet riittää. Tätä on toki mahdoton ymmärtää jos sattuu olemaan se, jolla oli vain hyviä opettajia.

Koulumenestys on yhtälailla opettajasta kuin oppilaastakin kiinni. Huonolla opettajalla on pääasiassa korkeintaan keskinkertaisia oppilaita, hyvällä vähintään keskinkertaisia

Heti kun opettajien virkoihin aletaan vaatia alalle soveltumista niin voidaan alkaa 15v viiveellä puhumaan pääsykokeiden lakkauttamisesta. Siihen saakka ajatus on vain ja ainoastaan huono...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Jussi Rauvola

12.4.2010 15:03

"Lukiossa saa hyvät arvosanat vielä sillä, että opettelee asiat ulkoa"
Siksi tai siitä huolimatta nykymalliset pääsykokeet ovat turhia, näytöt omaksumiskyvystä voi antaa jo lukiossa.

Mutta muuten olen 9.4. klo 22:20 kommentoineen Anonyymin kanssa aivan samaa mieltä. Kyse ei ole aineenhallinnasta! Moni yliopistokurssi alkaa sanoilla "unohtakaa kaikki, mitä teille on tästä aiemmin opetettu".

Omaksumiskyky riittää, ajattelutaidot ovat plussaa. Jälkimmäisiä mitataan esim. äidinkielen esseekokeessa: olen ymmärtänyt, että kirjoitusvirheettömyydellä ei pitkälle pötkitä nykyäänkään.

Eritasoinen opetus eri paikoissa on ongelma. Se ei kuitenkaan muuta tätä asiaa miksikään, sillä pääsykokeissa mitataan useimmiten samoja sisältöjä, ja ennen kaikkea taitoja ja kykyjä, joita koulussa on opittu tai harjoiteltu.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi