Helsingin Sanomat uutisoi verkkosivuillaan 16.3.2011 seuraavasti: ”Tutkimus: Varhainen tupakointi johtaa usein kannabiksen käyttöön”. Itse jutussa lainataan dosentti Tellervo Korhosta, jonka mukaan tulokset vahvistavat niin kutsutun porttiteorian. Hesarin toimittaja kirjoittaa perään lauseen: ”porttiteoriasta on kiistelty vuosien ajan”. Käsissäni ei ole kyseistä tutkimusta, enkä epäile lainkaan perustulosta. Tupakointi edeltää kronologisessa elämänkulussa kannabiskokeiluja niillä, jotka joskus kokeiluja tekevät. Tulos ei sinänsä ole uusi tai yllättävä. Jo vuosikymmeniä sitten ymmärrettiin, että tupakkaan tottuneen on helpompi kokeilla kannabista, koska molempia poltetaan. Tästä löytyy lukemattomia mainintoja tutkimuksista. Yllättääkö sitten se, että humalajuojat kokeilevat kannabista todennäköisemmin kuin muut? No ei todellakaan. Suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten kannabis ja huumekokeiluista suuri osa on tehty aina kännissä. Tämäkin on tutkimuksista tuttua kauraa.
Mutta entäs porttiteoria? En tiedä kumpi Hesarin jutussa on tietämätön, toimittaja vai dosentti Korhonen, mutta menee kyllä pahasti metsään. Porttiteorialla tarkoitetaan monia asioita, mutta yleisimmin se viittaa kannabikseen porttina kovempiin huumeisiin. Logiikka menee tässä populistisessa mallissa siten, että kaikki kannabista kokeilleet siirtyvät kovempiin aineisiin. Tämä on tietysti puuta heinää ja moista höpinää ei ole enää 20 vuoteen juurikaan viljelty. Hieman kevyempi porttiteoria tulkinta on, että useat kannabista kokeilleet siirtyvät kovempiin aineisiin. Samoin kuin edellinen, on väite puppua. Suomessa on noin 350 000 – 500 000 kannabiskokeilun tehnyttä, mutta ongelmakäyttäjien määrä on noin 15 000 – 22 000. Kun vielä tiedämme, että monet ongelmakäyttäjistä eivät ole aloittaneet kannabiksella, niin klassisen porttiteorian pohja lähtee alta.
Jos haluamme lukea oikein lempeästi Hesarin juttua, voidaan kiistatta hyväksyä tulkinta, että varhain tupakoinnin ja alkoholin käytön aloittaneet kokeilevat useammin kannabista kuin muut nuoret. Todentaako tämä tupakan tai alkoholin kohdalta porttiteorian? Vastaus on jälleen, että eipäs se sitä tee. Edelleen perinteisen porttiteorian – stepping stone theory – ajatus ei täyty näinkään. Se täyttyy vain, jos kaikki tai lähes kaikki tupakkaa tai alkoholia varhain kokeilleet siirtyvät kannabikseen. Otetaan vielä oikein tosi lepsu porttiteoria tulkinta – se jota jutussa on käytetty. Varhainen tupakointi ja alkoholin käyttö johtaa useammin kannabiskokeiluihin. Kuten alussa lausuin, näin varmasti on, mutta onko tämä porttiteoria? Ei se ole, sillä tällainen kausaalilogiikka johtaa meidät aivan väärille jäljille nuorten ongelmien suhteen. Mikäli se olisi, seuraava tutkimus jäljittäisi, mitä tuotetta varhain tupakoinnin ja alkoholin käytön aloittaneet käyttivät porttina niihin. Saivatko he lapsena liikaa riisi- vai kaurapuuroa?
Taustalta löytyykin aivan muut tekijät. Syrjäytyminen, huono-osaisuus, ongelmat kotona, mielenterveysongelmat ja monet muut sosiokulttuuriset tekijät altistavat varhaisiin kokeiluihin niin tupakan kuin alkoholinkin osalta. Jos tämä ongelmakierre jatkuu, saattaa syrjäytymiskierteessä oleva nuori kokeilla myös kannabista. Mutta aivan yhtälailla ongelmaton nuori, jonka kaveripiirissä tupakoidaan ja käytetään alkoholia, saattaa vaikkapa bileissä kokeilla kannabista. Kannabiksen kulttuuriset kokeilumekanismit ovat sen verran mutkikkaita, ettei tässä voi niihin pureutua. Pääpointti on kuitenkin se, että toisin kuin lehtijutussa kerrotaan, ei porttiteoriaa ole todennettu – se on hylätty aivan liian yksinkertaisena jo ajat sitten. Hesarin nettikeskustelussa joku kansalainen latasi osuvasti suunnilleen tähän tapaa: ”tuolla logiikalla ajokortin saamista voidaan pitää porttina auto-onnettomuuksiin ja kaahaamiseen”.
Teemu Rantanen on kirjoittanut porttiteoriasta mukavan artikkelin ”Huumeiden käytön Porttiteoria – Selitysmalli vai käyttöteoria?” Janus -lehteen vuonna 2002. Asiasta kiinnostuneiden kannatta vilkuilla sitä tällaisten höpinöiden sijaan. Uskon myös, että Tellervo Korhosen viittaama tutkimus lienee asiallinen, kunhan ei lähde tekemään siitä ylitulkintoja.