Kas näin se elämä taas vei: nyt ollaan oltu 9kk taas Afrikassa. Ihan jännää ollu.
Töissä lentelen paljon helikopetereilla tai Lear Jetillä, tappelen idioottejen kanssa ja kulutan luppoaikaa näköjään taas esim. Cityssä.
Elämänkatsomukset ovat vain varmistuneet ja välillä itseäkin pelottaa, ettei minusta ole tulossa liian ankaraa, tai kyynistä. Sitä vastaan tappelen.
Kivoja juttuja on uudet kaverit, mielettömät bileet, älyttömät kokemukset, oma piika ja kiva kämppä vartioineen jne. 🙂
Huonoina juttuina on: malariat (ollu kahdesti) ja muut sairaudet, joita hoidetaan miten sattuu (mm. ghanalaisten kenttäsairaalassa ilman juoksevaa vettä), levottomuudet ja muut hasardit (sillon tällön ulkonaliikkumiskieltoja ja erilaisia onnettomuuksia), sosiaalisen elämän jumittaminen (ei mitään mahdollisuutta törmätä ihaniin viikinkeihin. Ja vaikkei sen pitänyt olla mikään iso juttu, niin näköjään se alkaa taas vähän vaivaamaan…. buu), ei juoksevaa vettä puoleen vuoteen. 🙁
Mutta kukaanhan ei mua tänne pakottanut tulemaan. Ja aikansa kutakin. Tai jotain.
Huomenna juhannuksen viettoon: sata ihmistä on kutsuttu mielettömiin rantabileisiin, jonka järkkään USAn suurlähetystön kanssa. The Finnish MidSummer Fest at Assinie, on juhlan nimi. Eväinä salmiakkikossua, karjalanpiirakoita ja makkaraa. Toivottavasti onpi kivaa.