Toipumisia

Viime aikoina olen kohdannut melkoisia (ei, en vastoinkäymisiä) yllätyksiä, joista toipuminen etenee yksitellen, pikku hiljaa.

[b]Keliolot[/b]

Säätila ja ”ajokeli” yllättävät joka aamu uudelleen ja uudelleen. Alkaa vallan nyppiä. Tänään sirottelivat taas jotain soraa pitkin pyöräteitä etten pääse vaivatta etenemään kun yöllä satanut lumi taas (huomenna?) sulaa. Voisin kyllä seuraavaksi kokeilla rullaluistelua lumisella pyörätiellä. Viikonloppu on onneksi kaikkine ”jumppinensa” muutenkin niin liikuttava, että ehkä pärjään ilman pitkää lenkkiä.

Tähän en voi vaikuttaa, mutta tiedän homman etenevän kuten aina ennenkin. Keli paranee kesään mennessä – ellei, kaivan sukset varastosta ja lähden juhannuksena hiihtelemään.

[b]Hiukset[/b]

Kävelin eilen ystäväni kampaamoliikkeen ohi ja suureksi ihmeekseni näin hänet näyteikkunan läpi lorvailemassa keskellä päivää kahvimuki kädessä ja katselemassa aikakauslehteä samalla kun muut paiskivat hommia. Oli pakko puuttua tilanteeseen ja marssia sisälle.

En ehtinyt kampaa sanoa, kun istuin tuolissa kääriliinat ympärilläni ja sakset naksuivat niks-naks. Kaksikymmentä senttiä. Sinne jäivät pitkään kasvatellut kutrini, rastanpoikaset, varjellut villatupsut.. Kampaamon lattia peittyi tummanruskeaan hiusmereen ja minusta tuli ihan pikkutytön näköinen (no, ei ihan – melkein =D).

Tilanne normalisoituu vuoden loppuun mennessä.

[b]Yskä[/b]

Heräsin aamuyöllä repivään yskään. Nukuin pari tuntia heräillen aina tuon tuosta ja lopulta nousin joskus varttia vaille kuusi. Löysin jääkaapista Codesan Comp -pullon lopun ja otin ohjeen mukaisen 10 ml annoksen. Ja se auttoi [b]heti[/b]. Seuraava yskänkohtaus tuli vasta puoli tuntia sitten. Otin lääkkeen ja taas sama juttu. Suorastaan uskomatonta. Retkahdin. Minusta tuli addikti välittömästi.

Resepti on repussa ja vien sen uusittavaksi heti kun liikahdan keskustaan.

[b]Ihon kaipuu[/b]

Herätit minussa kaipuun piirtää sormenpäällä niskakuopasta pitkän viivan pakaroiden väliin. Halun painaa lämpimät huulet alaselälle ja olla.

Parantumaton sairaus, joka etenee sykleittäin. Ei toiveita.