Blogi

Omituinen hetki töissä. Ei ole tappavaa kiirettä, eikä kaikki halua jotain.

Lisää tälläisiä päiviä, tack.

Bla bla bla bla bla bla bla bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa bla blaa blaa bla blaa bla bla blaa blaa.

On aivan käsittämätöntä että sen näköinen ja oloinen lehmä voi raapustaa toisesta ihmisesta niinkin alhaista paskaa. En lähde jeesustelemaan minkään Halmeen puolesta, mutta jotain vitun rotia tohon hommaan.

Hazardin tekstistä voisi päätellä naisesta itsestään yhtä sun toista. Aika säälittäväksihän sen kuittailu menee. Tyylihän on vapaa, mutta pakollinen.

Sen anteeksipyyntö oli vielä nolompi kun se varsinainen kirjoitus. Mikä vittu siinä on ettei kukaan osaa saatana katsoa peiliin ja sen jälkeen myöntää avoimesti, että sorry tuli mogattua, ei ollut tarkoitus, pahoittelut.

Sen sijaan että pyydettäisiin vilpittömästi anteeksi, niin yritetään viimeiseen asti pitää kiinni omasta naurettavasta kannasta ja peitellä sitä anteeksipyyntöä.

Vittu kun rupesi se saatanan läski vituttamaan. Pakko lopettaa ennen kun menee liian rumaksi (Hazardiksi).

Treenit on sujunu mallikkaasti. Duunissa lapaset on pysyneet käsissä ja kavereitakin on ennättänyt näkemään tarpeeksi.

On syöty, juotu ja riehuttu. On chillattu ja nukuttu.

Kun vielä pääsisi rinteeseen (viimeistään viiden viikon päästä), niin tää rupeaa olemaan jo mauttoman kivaa.

Ai laav.

...koska tämän aamun kaaos tuolla liikenteessä ei vaan mene jakeluun.

Voe shaathana mitä idiootteja siellä oli liikenteessä. Yks saatanan idiootti onnistui tukkimaan iso risteyksen, kun siltä oli lähtenyt auto lapasesta. SE VITUN APINA OLI LIIKKEELLÄ KESÄRENKAILLA.

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAARGH!!!!

EI NÄIN, EI TODELLAKAAN NÄIN!

Viime yönä ei saanut nukuttua kunnolla sitten millään. Koko yö sellaista saatanan pyörimistä. Lopputuloksena tietysti se että juuri nyt väsyttää niin paljon että meinaa isolta mieheltä irrota nöyrää nyyhkytystä.

Tekisi mieli vetäistä viisi Batterya naamaan, mutta kun tietää mitä se shitti tekee keholle, niin mielummin pilkin jossain valveillaolon ja nukahtamisen hämärässä välimaastossa.

Välittömän lähitulevaisuuden tavoite: selvitä tästä päivästä, jotta pääsee kotia nukkumaan.

Onneksi on perjantai!

Siinä olkoon motto tälle vuodelle. Vielä 361 päivää aikaa "kujeilla". Ai niin ja se neitojen mystinen piilopaikkakin pitää löytää.

Ja eiku hommiin...

Vuoden viimeinen työpäivä olikin sitten tässä... nyt valmistautumaan huomista varten. Luvassa reippaat syömingit ja juomingit maailman parhaimpien ihmisten seurassa. Ruutiakin tarvii laittaa taivaalle niin että rittää.

Olihan vuosi, niin hyvässä kuin pahassakin.Onneksi kaikki on hyvin ja kun muistuttaa itseään siitä (edes joskus), että asiat voisivat olla huomattavasti huonomminkin, niin sitä taas osaa katsoa asioita niille kuuluvalla "vakavuudella".

Eikun viisarit Spinal Tap henkisesti 11:sta ja vuoden vaihtumista juhlistamaan.

Poks

P.S. En vieläkään ole keksinyt että mihin kaikki fiksut ja nätit kauniimman sukupuolen (sinkut) edustajat ovat piiloutuneet. Ehkä yksi lupaus uudelle vuodelle voisi olla tämän mysteerin selvittäminen.

...niin laitan putket lämpiämään. Tämän jälkeen valitsen mieluisan joukkotuhoaseen, jonka kaivan kotelostaan ja kytken sen kiinni. Sitten rämmin jonkin Zeppelinin tuotannon helmistä läpi niin että kuuluu.

RRRRock

...että olisi nyt sitten tuo Jessen syntymäjuhla takana ja enää muutama päivä ennen kuin ystävien kanssa korkataan kuohuvat ja laitetaan ruutia taivaalle.

Joulu meni kuin menikin yllättävän rennoissa merkeissä ja kaiken tohinan keskellä sitä sai jopa hieman levättyäkin. Onneksi edessä on toinen pitkä vkonloppu, niin voi varmistella että uuteen vuoteen lähretähän levänneenä, latautuneena ja ennen kaikkea tiukalla sykkeellä.

Mieli halajaa jo kaksipyöräisen satulaan, vaikka rinnekausikin on vielä korkkaamatta. On se saatana kun ei ikinä osaa olla tyytyväinen. Posina se että kohta pääsee pohjoiseen liukumaan mäkeä ylös ja alas.

Perjantaina suattaapi olla pää kipiä.

Poks

P.S. Pakko saada sushia ja sassiin