Tammikuu on selätetty!
Mä olin aamulla aivan sekaisin, huonosti nukutun yön jälkeen, menin töihin vähän liian aikaisin olin sielä jo 7.32. ;( No koska iltapäivä oli mitä oli, enkä halunnut kiukutella ihanille duunikamuille niin otin jalat alle jo puoli neljä.
Olin kotona ajoissa ja pidin kodinhuoltopäivän, imuroin isommat kivet ja villikset, pyöräytin koneellisen pyykkiä ja tiskasinkin. 🙂 Huomena uusi päivä ja uudet kujeet.
Nyt mä menen peiton alle jos tänä yönä sais nukuttua vähän paremmin. Kahvit tärätkin on Mr. K kanssa heti suoraan duunista, ei oo kiva nukkua kahvin ääreen 🙂
Mun päässä on soinut koko päivän Elvareiden biisi, pitäsikö mun vaihtaa herätyskellon herätys biisi johonkin toiseen…
Öitä!
-S-
Bussissa 17 ilman vaatteita
istuu mies ja maailma silmille sylkee
ei kukaan sano sille mitään,
ei mene lähelle hei, vilkuilee vain
ja miehen huulet kuin äänetöntä mantraa hokee:
älä jätä mua tähän, mua pelottaa
tää kaikki niin vieraalta ja oudolta näyttää
älä jätä mua tähän, mä tahdon kotiin vaan
ja nousen pois varmasti kunhan sinne päästään
bussissa 17 takapenkillä
teinitytöt nauraa, vanha herra takkinsa
tiukemmin napittaa
joku nostaa kassit syliin
äiti lapsen silmät kädellään peittää
ja mies vain mantraansa jatkaa:
älä jätä mua tähän …
bussissa 17 on tänään kuskina kai kuolema
ja halki kaupungin hän eksyneet ohjaa
näitä revittyjä sieluja ilman vaatteita
ja kuka uskaltaa kuulla kun peilikuva kuiskaa:
älä jätä mua tähän…