Koska kevät on muutosten aikaa, on myös mun aikani muuttua. Paljon on kaikkea, mitä haluaisin tehdä ja saada aikaan, mut resurssit ei riitä juuri nyt aivan kaikkeen ja aivan kaikkeen en ehkä koskaan ryhdykään. Muutokset voi siis jakaa ajankohtaisiin, tulevaisuuteen sijoittuviin ja utopistisiin.
* mehupaasto – Sitruunamehupaasto kuulostaa hyvältä ja jossain kohtaa kevättä se on ajankohtaista. Ensin on käytävä mittauttamassa hg, ja jos se on alle 90, paastoaminen siirtyy. Ainut pelko tässä on aamut: miten pääsen liikkeelle, kun en ole syönyt aamiaista vaan juonut kaurapuuron ja ruisleivän sijaan litran sitruunamehua? Joskus jalat meinaavat pettää alta normaalin ruokarytminkin aikana, niin miten sitten paaston aikana. Sen näkee vain kokeilemalla.
* «ajattele ensin, sano sitten» eli suoraan puhumisen vähentäminen – Monesti sanon mitä sylki suuhun tuo yhtään ajattelematta sitä, mitä oikeastaan edes olen sanomassa. Tämä aiheuttaa joskus mielipahaa, joskus vihaa, joskus hämmennystä, mut joskus myös ex tempore naurunremakoita. Täytyy siis hidastaa tahtia puhevirran osalta ja opetella miettimään sanomisiaan. Ei voi olla vaikeaa. Todellakin ajankohtaista.
* jooga – Ajan puutteen takia lopetin joogaamisen muutama vuosi sitten. Edellisestä kerrasta on jo liikaa aikaa, ja kaipaan niitä rentouttavia ja hyvän olon tuovia tunteja, joten mukavan joogaryhmän etsiminen tuntuisi hyvinkin ajankohtaiselta.
* vihanhallintakurssi – Stressin, unenpuutteen, vitutuksen ja muiden pahan olon tekijöiden ansiosta viime päivinä mun henkisessä kehossani on aggressiivisuus ollut useasti vallalla. Raivokohtauksilta ja korjaamattomalta damagelta on vältytty – vielä. Muutenkin dementinen läppärini on muutaman kerran saanut nyrkistä, mut niistä kerroista on jo aikaa. Välistä iskee pakottava tarve hakata jotain, ja koska logiikka ei kytkeydy pois raivarin ajaksi, hakkaan yleensä vain lattiaa. Ei nimettäviä vahinkoja. Ajankohtaista: oman järjen käyttö aggressioiden aikana; tulevaisuudessa: vihanhallintakurssi, jos tarvetta ilmenee.
* lasik-leikkaus – Heti kun lakkaan pelkäämästä silmäleikkausta varaan ajan johonkin silmäkirurgian taitavaan laitokseen. Piilareiden käyttö ei onnistu multa ja laseista tahtoisin eroon, joten leikkaus on ainut keino lasittomaan tulevaisuuteen. Sitten joskus kun leikkaukseen asti pääsen ja siitä toivun, niin todennäköisesti silloin jaksan aina vain kummastella sitä, miksen leikkauttanut näköäni kuntoon jo aiemmin. Tällä hetkellä alkaa heikottaa jo pelkästään kun ajattelee silmäleikkausta, mut tulevaisuudessa, toivottavasti pian, tää on ajankohtaista.
* kasvohoito – Iho kuntoon aivan uudella menetelmällä, hintana vain reilu tonni. Kiitos mainoksen, joka osui sattumalta silmiini. No ei mun ihoni nyt niin huonossa kunnossa ole, mut ei kyllä mikään Lumikin ihokaan. Ehkä tässä on vaan jotain uutuuden viehätystä ja kokeilun iloa, ei niinkään pakollista tarvetta. Hinnan takia tää sijoittuu utopistisiin muutoksiin.
* happibaari – Typerät elämäntapa tv-ohjelmat! Ihan riittävästi mä happea saan, ainakin elän vielä, mut pirteän väristen kuplivien nesteiden hengittäminen kuulostaa oikein kivalta. Ja ne lupasi vielä, että vaikka mitä mukavuuksia tapahtuu, kun niitä hengittelee aktiivisesti. Onneksi Turusta ei löytynyt pikahaulla kauneushoitolaa, jossa tarjottaisiin happibaari-palveluja. Os. utopistiset muutokset.