Istut sohvalla, katsot urheilua etkä liiku metriäkään.
Ilta ei kartuta kuntoa eikä polta kaloreita.
Silti juuri sohvalla istuneet voivat japanilaistutkimuksessa mielialaltaan paremmin kuin ne, jotka eivät katsoneet mitään.
Masennusoireita oli joka viidennellä
Tsukuban yliopiston tutkija Taishi Tsuji ja hänen ryhmänsä kävivät läpi yli 21 000 vähintään 65-vuotiaan japanilaisen vastaukset.
Heistä 21,4 prosentilla oli masennusoireita, eli suunnilleen joka viidennellä.
Oireet mitattiin seulalla, joka on kehitetty nimenomaan ikäihmisille.
LUE LISÄÄ: Yksinäisyys on lisääntynyt myös siellä, missä ei odottaisi – parisuhteessa olevilla
Katsomossa käyneet erottuivat selvimmin
Ne, jotka kävivät katsomassa urheilua paikan päällä muutaman kerran vuodessa, kärsivät masennusoireista noin 30 prosenttia harvemmin kuin urheilua täysin seuraamattomat.
Kuukausittain katsomossa istuneilla ero oli vielä hieman suurempi.
Paikan päällä kävi vähintään kerran vuodessa 22,6 prosenttia vastaajista, kun taas ruudun ääressä urheilua seurasi 77,8 prosenttia.
Kunto ei selittänyt eroa
Ensimmäinen epäilys on tietysti se, että urheilua seuraavat ovat muutenkin virkeämpää väkeä.
Tutkijat ottivat huomioon sen, kuinka paljon vastaaja itse liikkui, sekä iän, sukupuolen, tulot, parisuhdetilanteen ja terveydentilan.
Yhteys parempaan mielenterveyteen säilyi näiden jälkeenkin.
Sama toistui, kun ihmisiä seurattiin pidempään
Sama tutkimusryhmä seurasi myöhemmin 5 226 ikäihmistä ja tarkasteli 47 eri terveyden ja hyvinvoinnin mittaria.
Sekä katsomossa käyminen että ruudulta seuraaminen liittyivät pienempään riskiin siitä, että masennusoireet pahenevat.
Terveyskäyttäytymisen mittareissa vastaavia yhteyksiä ei sen sijaan löytynyt.
Selitys löytyy todennäköisesti ystävistä
Molemmat seuraamistavat olivat yhteydessä myös sosiaalisen hyvinvoinnin mittareihin.
Käytännössä ne tarkoittivat urheiluryhmiin osallistumista ja sitä, kuinka montaa ystävää vastaaja tapasi.
Tutkijoiden oma tulkinta on, että urheilun seuraaminen pitää yllä verkostoja ystäviin ja tuttaviin, eli lisää yhteisöllisyyttä.
Aivoissa syttyy palkitsemisjärjestelmä
Wasedan yliopiston apulaisprofessori Shintaro Saton ryhmä yhdisti vuoden 2024 tutkimuksessaan rekisteriaineiston, kyselyn ja aivokuvantamisen.
Urheilun katsominen aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, ja paljon urheilua seuraavilla oli näihin alueisiin liittyvissä osissa enemmän harmaata ainetta.
Aivokuvantamisessa oli mukana vain 14 ihmistä, joten tulos oli tällä kertaa korkeintaan suuntaa antava.
Baseball voitti golfin
Saman tutkimuksen kyselyosuudessa 208 osallistujalle näytettiin erilaisia urheiluvideoita.
Suositun lajin, eli baseballin, katsominen kohensi hyvinvointia enemmän kuin selvästi harvempia kiinnostavan golfin.
Merkitystä näyttää siis olevan sillä, jaetaanko laji muiden kanssa.
Mitä tästä kannattaa ottaa
Yksikään näistä tutkimuksista ei väitä, että ottelun katsominen korvaisi liikunnan.
Ne kertovat jotain muuta: seuraamisella on oma erillinen yhteytensä mielialaan, ja se kulkee ihmisten kautta.
Suurin ero syntyi niillä, jotka lähtivät paikan päälle eli sinne, missä ympärillä on muita.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Yksinäisyys leviää kaupungeissa – miksi ihmiset kokevat itsensä ulkopuolisiksi muiden keskellä?
