Tein jotain niin-ei-mua ja ostin kolme paitaa. Tai itseasiassa neljä, sen yhden vaan pari päivää aikaisemmin kuin ne muut, ja lisäksi yhden vyön. Hiukan pihitti, mut ei paljoa. Sitä yhtä mietin pitkään, koska se näyttää vähän liikaa henkalta, mut otin silti, koska se oli aikas kiva. Ja koska mä kulutan itteeni rahaa niin harvoin. Koska mä olen saita. Itara. Pihi. Mitä vielä. Mut tällä kertaa en siis ollut.
Mun uudenvuodenlupaukseni pitäminen alkaa jo tuntua hiukan häiriintyneeltä. Eihän uudenvuodenlupausten kuulu kestää kuin jotain pari kuukautta, korkeintaan kesään, ja sitten ne pitäisi unohtaa. Mää syön edelleen vaan kerran viikossa karkkia, muutamaa sortumista lukuun ottamatta. Aika uskomatonta. Viimeksi sorruin tänään. Upsii.
Opin tänään uuden sanan: niuskattaa. Vähän niin kuin niuhattaa, mut iloisemmalla tavalla. Niuskattaa. Se kuulostaakin aika iloiselta. Ja aika paljon homssulta. Voisi kuvitella, että Homssuja niuskattaa usein.