..tai sitten ei.
Lauantain häät meni oikeen mukavasti. Tarjoilut oli aivan huikeen hyvät, samoin musiikki, ja valokuvaaja herra Parkettien Partaveitsi veteli tanssilattialla sellaisia liikkeitä että jalat alta, siis silloin kun sillä ei ollut kameraa, ja sitä huikeutta vaan seurasi tuijottaen että kuinka joku pystyy. Hitto kun en osaa tanssia kunnolla. Se olis ihan mieletöntä, että osaisi tanssia lähes mitä vaan tanssia, antais vaan musiikin viedä. On meille koulussa opetettu valssit, tangot, foxit ja salsat, mut eihän niitä enää muista. Yhden valssin mää kävin pyörähtelemässä, mutta mun tanssipartnerini yritti kovasti viedä, vaikka mää vaadin saada olla mies. Ja meidän askeleetkin meni vähän niin ja näin.
Äiti taas oli ihan niin kuin äidin kuuluu, ei kuitenkaan sellaisen äitien parhaimmistoon tai muuten vaan hyvien äitien joukkoon kuuluvan äidin, vaan sellaisen, jota lapset välttelee juhlissa, ettei kukaan vaan yhdistä meitä sukulaisiksi. Voi syöpä mikä ääliö. Mun mielestä siinä kohtaa kaikki ei ole kunnossa, kun lapset joutuu häpeämään omia vanhempiaan. Ja jos asiasta voisi edes puhua mutta kun ei. Mä en ole oikeesti varmaan koskaan puhunut, siis puhunutpuhunut, äitini kanssa mistään. Se vaan ei onnistu. Äiti on niin vamma. Kun vaan olis sellainen nappi, jota painamalla voisi deletoida jonkun ihmisen elmämästään pois, vaikka vaan ihan hetkeksi. Mää tosin käyttäisin sitä ehkä aika tiheään. *julma lapsi* No ei äiti sentään ihan pohjia vetänyt. Yksi juhlavieraista sammui jo kirkon pihalle.
Pitkästä aikaa mäkin aloittelin alkoholilinjalla, mut se myös loppui aika lyhyeen. Alkumaljasta pieni kulaus, sisällä vaihdettiin pikkusiskon kanssa laseja, koska hänen lasinsa oli jo tyhjä. Ruoan kanssa otin punaviiniä, maistoin ja sitten vaihdettiin pikkusiskon kanssa laseja, koska hänellä oli vain vesilasi täytetty. Karpalo-vodkapunssia maistoin pikkusiskolta, en ottanut omaa lasia, vaikka se olikin aika herkkua. Alkoholiton booli oli aivan huippua! En yhtään tiedä mitä siinä oli, mutta se vaikutti hyvin svengaavasti sekä mieleen että kehoon. Ja iskä tajusi vasta kotona seuraavana päivänä että pikku-Lissu 15-v joikin kaiken kaikkiaan aika reilusti siellä juhlahumussa x)
Eilen käytiin mökillä ja kaikki pikkuinisijät, pörriäiset ja surriaiset kävi just mun kimppuuni, ja nyt mun jaloissa on tuhottomasti paukamia, jotka syyhyää ja kutiaa. Apuaa :/