Uuden asunnon löytyminen ja edessä oleva muutto on aiheuttaneet mulle hullunmoisen asunnonsuunnitteluvimman. Ja tää ei ole mitä tahansa asunnonsuunnittelua vaan erityisesti mahdollisimman pieniin asuntoihin suuntautunutta vetovoimaa.
Mulle on aivan arkipäivää piirrellä talojen ja asuntojen pohjia ja sitten sisustaa niitä, mut viime aikoina muhun on iskeneet vaan pikkuiset asunnot. Mitä pienemmän kämpän mä löydän, piirrän, suunnittelen ja onnistun sisustamaan, sen iloisemmaksi mä tulen. Tällä hetkellä sellanen tietynlainen 28 neliöinen pikkukoti on mun suosikki, tosin se on mun itseni piirtämä, ei siis missään myynnissä eikä vuokralla, joten sellasta tuskin tulee löytymään. Mä ihan tosissan uskon, että mä viihtyisin 20 neliön asunnossakin. Se vaatis vaan hyvin suunnitellun pohjan, paljon ikkunapintaa ja kivan ympäristön. Voi kunpa mä voisin suunnitella kokonaisen kerrostalon! Se olis täynnä iloisia, pieniä, hyvin suunniteltuja ja valoisia asuntoja. Ja mä voisin vielä sisustaakin ne!
Tää on ehkä jonkinlainen minimalismi-askeettisuus-vaatimattomuus-kausi, joka mulla on meneillään. Muistan vielä sen ajan kun innostuin vain yli 300 neliön asunnoista 😀 Siitä ajasta on muistona läjä ruutupapereita ja vihkoja täynnä suuurien talojen piirroksia ja sisustussuunnitelmia. Vaikka on näitä pikkuisiakin jo aika lailla kertynyt.
Pyhä Perse kun aika rientää! Mun tietotaitoni Mordvan kulttuurista on tällä hetkellä Dirinj Jurinjin etnofuturismi, lapsia pelotteleva Baba (näyttää hiukan Barbapörröltä) ja erilaisten juomien alkoholipitoisuudet. Niin ja Kaljada.
No, mä ehdin lukemaan vielä. Mä oon superahkera tän viimisen viikon ennen kesälomaa ja sitte mä voin hyvillä mielin ruveta muuttopuuhiin ja muuttaa vaikka kolme viikkoa! Voi kun kerrankin saa tehdä jotain kivaa niin pitkään!