Ensi kertaa uuden vuoden jälkeen meen viikonlopuks kotiin, äitin ja iskän luo. Tosin vanhemmat lupas pysytellä koko viikonlopun tiiviisti mökillä, että siellä ollaan sitten me nuoriso ihan keskenämme. Vietetään sekä laskiaista että ystävänpäivää eli herkkuja luvassa 😛
Ja mua tullaan vielä hakemaan, aika luksusta ja kivaakin, koska saan uuden tason samalla tohon olohuoneeseen. Ton vanhan tv-tason piti ollakin vaan väliaikainen, koska just silloin kun sellasta tarvitsin, en löytänyt mitään, mistä oisin kauheesti tykännyt ja ton sitten löysin jostain alesta. Mutta nyt se saa siivet ja tilalle tulee (ihan kirjaimellisesti tullaan kasaamaan: isosisko tahtoi hoitaa sen, ja koska se ilostuu niin paljon huonekalujen kasaamisesta, niin annan sille sen ilon) kaunis, valkoinen, pitkä ja matala taso.
Mulla on tässä pöydällä 34,5 senttiä (mittasin!) korkea pino kirjoja, jotka mun pitäis lukea. Siitä puuttuu vielä viisi kirjaa, jotka toivottavasti onnistun löytämään nyt viikonlopun aikana. Kaks mä oon niistä jo lukenut, ja muutaman muunkin joskus nuorempana, ja ihan oikeasti musta tuntuu, että tästä lukuprosessista tulee kivaa, koska kivaa on ollut tähänkin mennessä. Mä oon tykännyt jokaisesta jotka oon jo lukenut, ja takakansitekstien perusteella syntyneiden mielikuvien perusteella aika moni noista jäljellä olevistakin kuulostaa kiinnostavilta. Eli ei paha eikä siis ahdistusstressiä.
Siskoja ja serkkua odotellessa.