Mun tissit ne vain kutistuvat kuin Ihmemaan Liisa jäniksen kolossa juotuaan pullosta jonka kyljessä lukee ”Drink Me”.
Mitä mun kropalleni tapahtuu? Kun mun painoni ei laske, enkä mä en laihdu, niin kuinka helvetissä mun tissini voivat pienentyä ilman mitään syytä tai edes selitystä?! Yläasteella, kun mä kasvoin tytöstä vähän isommaksi tytöksi ja sain hiukka kurveja kroppaani, niin mun rintani olivat isot. No okei, ei nyt _isot_ sillä tavalla, että niiden väliin olis voinut sukeltaa ja huutaa mamii, mamii!, mutta isommat kuin nyt!
Viime kesänä mä sovitin mun ihkaekoja rintsikoita (valkoiset pikkusydämin koristellut <3), kun olin käymässä vanhempien luona ja siivosin siellä mun vaatekaappini, jonka sisältö on kaikki se, mitä en tarvitse, en tahdo käyttää, enkä kehtaa laittaa eteenpäinkään. Ne rintsikat oli valtavat! Mun tissejä olis mahtunut pelkästään yhteen kuppiin ainakin kolme ja ekstratäytteillekin olis jäänyt vielä tilaa. Ja sitten niissä oli vielä tilaa sille toiselle tissille! Joten jos mä oisin halunnut ottaa ne tosi herkät, vaikkakin hiukan kulahtaneet rintsikat uudestaan käyttöön, mun olis pitänyt vuokrata jostain noin neljä tissiä, varmuuden vuoksi voisin sanoa että neljä ja puoli, jotta ne olis olleet mulle sopivat. Siitä ajasta, kun mä pahimman murrosikävaiheeni oon ohittanut (lue=siitä hetkestä kun mun tissini ovat olleet suurimmillaan), mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä pienemmiksi mun rintani ovat tulleet. Mun ei tarvi edes arvailla mitään, eikä pelätä luulotautia, koska tätä huikeaa muutosta voi seurata täysin realistisesti mun rintsikoideni kokojen avulla. Mitä vanhemmat sitä suuremmat. Mitä uudemmat sitä pienemmät. Kaunis lineaarinen jatkumo. Kuinka näin käy? Musta olis reilua, että koska mun tissini pienenee, niin perseestäkin vois muutama kourallinen ylimääräistä kadota, samoin kuin sitten reisistäkin ja miksei vaikka joka puolelta kroppaa, niin näyttäisin sopusuhtaiselta. Vaikka ei mua oikeastaan silleen haittaa. En oikeen koskaan ole ollut tissi-ihmisiä, ne on vaan edessäkin kun juoksee. Mutta emmä silti tahtois että ne aivan olemattomiin kuihtuu. Ja olis kivaa, ja todella, todella ekologista, ettei uusia rintsikoita tarvitsis ostaa vähän väliä vaan koska entisten koko on väärä. Pieni, villi tanssi tissijumalalle ehkä tuo lohdun mun synkkään tissienkadotuspelkooni? *varovainen hymy ja anova katse*