Guilty!

Olen tainnut tulla tieni päähän. Voi itku. Elämäni on pyörinyt seksinpuutteen ja läskin ympärillä jo....ööö....hmm....joitakin aikoja ja nyt, nyt olen saapunut multihuipentumaan, jossa seksinpuute muuttuu raiskaussyytteeksi ja läskiturhautuminen itsetehtyyn rasvaimuun.

Kauppareissuistani on tullut niin silkkaa helvettiä, että olen aamuisin jo melkein pureskellut kyynärpäätäni vailla sen parempaa aamiaista kaapin ammottaessa tyhjyyttään ja minun vältellessä piipahtamista puodissa. Ihan totta. Jokainen piipahdus lähi-Alepassa (mistään isommasta kaupasta puhumattakaan) aiheuttaa niskan nitkahduksia, ylenpalttista kuolaneritystä ja silmämunien pullistumisia. Joku kerta kuuppani vielä irtoaa saranoiltaan, ellen sitten ehdi pudottamaan silmämunia johonkin tai tukehtumaan kuolaan.

Yhtenä päivänä olin menossa ostamaan joitakin tuotteita Anttilasta ja sen jälkeen tarkoitus oli käydä ruokaostoksilla hankkimassa ihan vain muutama tarpeellinen elintarvike. Menin Anttilaan, kuuppani pyöri jokaisen miehen perään, katsoin kuolaten Kalevia 56v ja Juhaa 17v ja myyjää ja miestä, jonka näin vain takaa ja jonka ikää tai naamakerrointa oli siitä kulmasta täysin mahdotonta arvioida. Sitten menin ruokakauppaan ja kuolasin ensin hedelmäosastolla, sitten ohitse kulkevaa miestä, sitten Aurinkopuu-ihra-siemenmarjavalkosuklaapallosten ja karkkien äärellä, sitten muutamaa lähellä seisoskellutta miestä, sitten juustotiskillä, sitten juustotiskin myyjää, sitten maitotuotteita, sitten kaikkia miehiä, joita maleksi pakastealtaiden luona (yhdellä ei ollut lainkaan toista silmää), sitten säilykkeitä, sitten säilykehyllyllä vanhaa rouvaa auttanutta räjähtäneen näköistä ponnariniekkaista jannua, sitten virolaisia omituisia tuotteita, joita en ikinä suostuisi laittamaan suuhuni, sitten virolaisia tuotteita hipelöinyttä miestä, sitten limpsoja, sitten koiranruokia, sitten kaikkia miehiä limpsa- ja koiranruokahyllyjen välillä, sitten sipsejä, dippejä, perunalastuja, naksuja, sitten miehiä, poikia, vaareja. Nnnnnnggghh!!!

Poistuin kauppakeskuksesta hillittömien väskyjen kanssa niskat kipeinä ja kuolajojot suunpielistä roikkuen, tulin kotiin, söin itseni palloksi ja loppuillan kyräilin itseäni ja välttelin visusti peilikuvaani tyynnytellen vihaista, läskin alla piilossa kiehuvaa sieluani lupauksella paremmasta huomisesta. Lisäksi keksin, että menen ostamaan sellaiset lihoja litistävät sukkahousut. Kuron itseni sellaisiin ja toivon, että ylimääräiset siivut tursuavat ulos ainoastaan tissien kohdalta. Tosin joudun kiinnittämään mokomat byysat hakaneuloilla tissinalustoihini, koska kärsin tosi pahasta sukkahousujen rullautumisongelmasta.

Pelkään hieman, mihin miestenkyyläämispakkomielteeni johtaa, jos lakkaan mättämästä kaikenmaailman sontaherkkuja. Ajattelin nimittäin, että silavan saaminenhan on korvattava jollain. Sitten taitan niskani ihan takuulla! Kuolakeskukseni räjähtää! Silmäni tippuvat kadulle ja pulut syövät ne! Joudun käymään kaupassa silmät laputettuina ja käsikopelolla. Saan syytteen kassaneidin tissien kopeloinnista ja yritän raastuvassa selittää, syytä moiseen ja että olen sokea ja syyntakeeton. Joudun pakkopaidassa Niuvanniemeen ja vonkaan vartijoilta huomiota saippuan perässä kontaten. Voi itku.

Onneksi olen niin addiktoitunut herkkuihin, etten kertakaikkisesti VOI lakata mättämästä kaikenmaailman vyötärölle kertyvää moskaa. Lisäksi minulle on mita luultavimmin taivaasta tai ehkä sieltä raastuvasta annettu ikuinen läskituomio, jotta vaikka söisin pelkkää ilmaa, pysyn tällaisena löllykkäpullukkana hamaan hautaan saakka.

Kuolema kuittaa univelat ja minä laihdun, mitä ahkerammin kasvan horsmaa? Kiva.