Itkua, parkua ja itsemurha-aikeita

Lupasin olla tänään krapuloissani morkkiksen ryytämä ja kertakaikkiaan paskana. Joudun kuitenkin totemaan, että otsikko ei nyt kyllä pidä paikkaansa (ainakaan vielä, liskodiskoa tässä odotellessa....). Eilen oli oikein kivaa. Jostain syystä en saanut minkäänlaista morkkista, vaikka yleensä se tulee automaattisesti jo muutamasta juomasta.

Eilisessä oli oikeastaan vain yksi epäkohta. Joku jannu kysy ikääni. Kerroin syntymävuoteni ja jäpä meinasi lentää selälleen ja ikävä kyllä mölisi sen jälkeen aatoksensa ääneen: "mä luulin, että oot joku 32-34-vuotias". Vittu. Onneksi sain luvan lyödä. Itsemurha-aikeilta vältyin, mutta ikäkriisi nousi pintaan kohisten.

Toki sain darran. Aamulla meni tunnin verran saada olo suhteellisen siedettäväksi. Janotti, päätä koski helvetillisesti ja silmät tuntui olevan kierossa pahasti. Minua aina darrassa väsyttää aivan uskomattomasti. Makasin kaiken päivää sängyssä juoruilemassa puhelimeen ja otin torkutkin. Ihana kevytdarra siis. Se henkinen puoli on kuitenkin aina se pahin. Onneksi tällä kertaa ei tarvinnu kärsiä siitä.

Olin aiemmin illalla keilaamassa ja yhdellä ystävien kanssa. Nyt vietän kotona pre-liskodiskoa hikoilemalla, kuin saunassa ikään ja haisemalla kovin. Veikkaan tekeväni samaa koko ensi yön. Krapula tekee minusta siis vielä hehkeämmän, kuin mitä normaalisti olen. Ihanaa.