uutisentynkään, jossa kerrottiin, että R. Liekki on uusi Uutispäivä Demarin kolumnisti, oli vahingoniloinen. Jo äidinmaidosta olen imenyt ajatuksen siitä, että punainen aate on punainen vaate (vasta vanhemmalla iällä olen ymmärtänyt sen, miksi äitini kielsi minua osallistumasta naapurin lasten kanssa vappumarssille) ja olen huvittuneen hilpeä siitä, että eläkkeellä olevan pornomallin uusi, yllättävä asema nahkurin orsilla niin sangen suuresti paitsi demarien vanhoja tanttoja, myös naisia yli puoluerajojen suututtaa. Jo ovat seljankavaarat ja kahiluodot heittelemässä kiviä ja sytyttelemässä rovioita julistaen: ”ei kelpaisi ehdokkaaksi”, ”mautonta”, ”thyi”.
Aika pitkälle meneviä päätelmiä siitä, että ihminen kirjoittaa kolumnia lehteen. Olkoonkin, että kyseessä on maaseudun tulevaisuus.
Onneksi te urpot ette päätä sitä, kuka viimekädessä on sopiva kansanedustajaksi. Tuosta seikasta päättää kansa. Kansa tässä yhteydessä tarkoittaa esimerkiksi minua. Minun puolestani nti Liekki voisi vallan mainiosti asettua eduskuntavaaliehdokkaaksi. Itse asiassa hän saattaisi sopia tuohon toimeen paljon paremmin kuin moni tällä hetkellä imperatiivisella mandaatilla toimiva tyhjäpäinen puoluetoverinsa. Näiden nukke-edustajien suurimmat poliittiset (?) saavutukset kun liittyvät tyypillisesti herttaisiin perhekuviin naistenlehdissä, jossa omien yksityisasioiden vuodatuksen lomassa toki muistetaan pakon edessä mainita että ”vanhusten asiallahan minä tässä olen, toki, eikä naisia, lapsia tai muita vähä-älyisiä ole muutenkaan syytä unohtaa” Pardon my french, viimeksi mainitun taisi kyllä möläyttää herra Ilaskivi taannoin vappupuheessaan. Kunnia sille jolle se kuuluu.
Henkilökohtaisesti sympatiseeraan Liekkiä muun ohessa siksi, että hän on kritisoinut pehmopornoa, ”ei niitä hikisiä naamoja katsellessa viitsi edes runkata..”