Vittu et mua vituttaa. T:llä on TAAS uusi poikaystävä. Tai ei se mikään poika mun mielestäni ole. Se näyttää lähinnä soitimella olevalta metsolta, sellaselta jota kateltiin isän ja T:n kanssa ei niin kauan sitten vittu aamuviideltä suon laidalla, mä melkein jo nukahdin kun yhtäkkiä niitä lehahti paikalle parikymmentä ja isä rikkoi melkein mun kylkiluut kun havahdutti mut niitä tarkkailemaan. Hienojahan ne on, en kiellä, mut ei tämän ikäisenä metsäkanalintujen soidin niin kauheesti kiinnosta. Me joka tapauksessa oltiin kahdestaan viikonloppu kotona ja metso kavereineen tuli meille. Niillä oli mukanaan kori kaljaa ja yksi sen metson rumimmista (tietysti) kavereista yritti juottaa mullekin sitä. Siis saatana mä en juo kaljaa. Tai siis mä en juo mitään muutakaan alkoholia mut että kaljaa? Mä kyllä luulen, että se yritti juottaa sitä mulle sen takia, että olisin jotenkin humaltunut ja mennyt sen kaa sänkyyn. Vitun tyhmä. Siis saatana mä oon neljätoista. NELJÄTOISTA. Sitä paitsi. Mä oon vähän enemmän kun jonkun meidän peräkylän juntin kaljapano enkä aio naida kenenekään kanssa ennenkuin tykkään jostain oikeasti. En mä ehkä avioliittoon asti oota (anteeksi mummo) mut kuitenki. Joku roti.
Mut se mun juttu oli se, että tänään kun metso oli meillä T:n luona, niin isä tuli töistä ja sai jonku ihme heivarin. No en mä isää voi syyttää, metso ON V Ä H Ä N liian vanha meidän T:lle (se on yli 20). No mutta joka tapauksessa sen kengät (dekadenzista ostetut keijut) oli siinä eteisessä ja äijä puvussaan (vitun idiootti, oli varmaan taas huulipunat kauluksella) tuli kotiin ja huomasi keijut ja ehkä tajus et se notku on taas meillä. Sen jälkeen metson jalat ei ehkä kertaakaan koskettanu maata kun iskä heitti sen pihakiveykselle. Sit iskä otti eteisestä ne keijut ja heitti ne perään. Sanoi kyllä mun mielestä ihan asialliseen sävyyn tappavansa metson jos se näyttää vielä naamansa tai kenkänsä meidän kodin lähelläkään. En mä tiedä. Kyllä metson pitäisi ehkä kuitenki olla ikästensä tyttöjen kanssa.
T on itkeny koko päivän. Jos se rakkaus on tuota, mä oon kyllä mielummin ilman ja hoidan vaan koiria vanhaksi asti.
minä
p.s. koirat rupes ulvoon ihan yhtäkkiä illalla. Menin pilkkopimeässä katsomaan, mikä niillä on hätänä (me opetetaan isän kanssa pentua F olemaan S:n kanssa tarhassa). No mä en nähnyt yhtään jalkoihini, kuulin pelkkää helvetinmoista sihinää. Etenin askel kerrallaan ja kun se sihinä läheni, mä jotenkin reaktionomaisesti vaan potkaisin. Se potku osui johonkin ja se joku lensi (sähisten) melkoisessa kaaressa ehkä noin metrin päähän. Hain sit taskulapun ja huomasin et olin potkaissut siiliä. Voi ressua. Pantiin se vatiin yöksi toipumaan ja aamulla kun se näytti olevan ihan kunnossa, päästettiin se marjapensaiden alle. Vastedes varon vähän jalkojani. En viitsi sanoa ääneen kun kaikki säälii siiliä, et musta siinä oli tietty huvittavakin momenttinsa. Tuleekohan musta isona joku poliisi tai muu sadisti. Isä sanoo et näin kierosta ei voi tulla muu kuin juristi. Mikähän se on?
13.8.1989