Torstai on epätoivoa täynnä

ja perjantaikin kovin pitkä.

Harrastan joskus pummilla ajelua huvin ja urheilun vuoksi. On oma jännitysmomettinsa pälyillä vesikauhuisen näköisenä jokaista joka vähänkään voisi näyttää tarkastajalta. Joskus kun hermot pettävät, pitää varalta jättäytyä pari pysäkinväliä liian aikaisin pois kyydistä.

Täytyy muista ollaa valppaana ja tarkkailla jokaista jolla on siniset vaatteet. Tai harmaat. Tai mustat. Tai beigetkin voi olla. Ikunakuunakullanvalkeana en ole jäänyt kiinni.

En se minä ollut. Jos se olin minä, en ollut tahallani. Jos oli tahallani se oli vahinko. Jos se ei ollut vahinko olin kuitenkin aikeissa ostaa lipun. Vaikka en ollut aikeissa ostaa lippua en tarvitse sellaista koska minulla on kotona kuukausikortti. Vaikka minulla ei ole kuukausikorttia kotona en siltikään tarvitse lippua koska minun ei pitänyt tulla laisinkaan kyytiin. Vaikka minun olisi pitänyt tulla kyytiin en siltikään tarvitse lippua koska olisin ajanut vain yhden pysäkinvälin ja olisi kohtuutonta maksaa siitä sama hinta kuin kaupungin ympäri ajelusta. Ollaanko kavereita? Hei kamoon, älä viitsi nipottaa. Aaarrrgh, minua pyörryttää, olen vakavasti sairas ja matkalla lääkäriin. Kruiytnilaqpw wlr kdoålöE aLE? Jewoiufca padljl?? Kuka sinun pomosi on? Etkö tiedä kuka minä olen?