Aamulla ”ryömiessäni” töihin seitsemältä oli niin kaunista, kun aurinko paistoi ja maa oli valkoinen. Jo nyt se valkoinen on kadonnut ja tilalle on tullut harmaanruskeaa mössöä. Aurinkokaan ei ole paistanut enää moneen tuntiin. Todella ankeaa. Olenkin huomannut koko talven ajan vain valittaneeni siitä, miten kengät taas kerran kastuivat loskassa tarpoessa tai siitä miten räntä sataa vaakasuoraan suoraan silmiin. Tylsääkin tylsempi talvi, jos tätä nyt yleensäkään voi talveksi kutsua. 🙁
En kyllä pistäisi vastaan jos Suomessa edelleen olisi kunnon talvet. Se kovan pakkasen aika oli kuitenkin silloin aikoinaankin niin kovin lyhyt. Ei siitä kauan tarvinnut kärsiä ja toisaalta vaikka olisi pitänytkin, niin en kyllä tätäkään toivonut. Kun minä olin puolet nuorempi kun nyt, niin talvella ehti monet kerrat ihan täällä etelämmässäkin hiihtämään, laskettelemaan ja luistelemaan. Tänä vuonna olen hiihtänyt kerran (Paimion Paipissa) ja luistellut kerran (Jäähallissa). Laskettelemista ei ole voinut ajatellakaan, kun se tarkoittaisi matkaa pohjosemmaksi, mikä tunnetusti maksaa rahaa, mitä juuri valmistuneella opintotukipalautuksia maksavalla huolitsijalla ei välttämättä mitenkään hirveästi ole. Toivottavasti kyseessä on vain yksi menetetty talvi. Valitettavaa kyllä en taida oikein itsekään uskoa siihen.