Lueskelin eilen illalla ko en saanu nukuttua. Havahduin semmoseen tietoon että valehtelu ei ole rikollista, olettaen että ei vahingoita ketään tai anna väärää valaa taikka saa valehtelulla jottain etua minkä voi kattoa vilungilla hommatun.
No, tästä mie sain idean. Päätin että aina ko kuljen metrossa tai minijunassa (se on raitiovaunu, Kemiläiset) niin aina kerron vierustoverille aivan päättömiä juttua minun kuvitteellisista sukulaisista ja niitten ihmeellisistä kyvyistä.
”velipojallaki oli huono ryhti mutta se oikeni kun se oikein ajatteli sitä joka päivä ja tietoisesti oli ruoto suorassa.” (kaupan lysyselkäiselle kassalle)
”Minun mummolla se oli semmonen taito että se osasi nielasta disperiinin suu auki, siitä kuulu semmonen ääni ko snautseri syö nakin.”
Jollekki naisporukalle ko tuon jälkimmäisen kertoo niin ne vastaa öinhottavaaö tai öhyiö.
Taidetta taiteen vuoksi.
