Krapulaa voi olla monenlaista ja mulla on tänään ainakin kova sellainen. Mutta tää ei juhdu pelkästään viinasta vaan johtuu myös siitä että olen tehnyt tyhmiä valintoja elämässäni taas viimeisen kuukauden aikana.
Tykästyin erääseen ihmiseen joka väitti tykästyneensä muhun, ja niin sitten ajattelin kattella että mitä siitä voisi tulla. No eihän siitä mitään tullut. Hirveää riitaa tuossa tuo viimeinen viikko ja kaikkea paskapuhetta sitä huomasi kuuntelevansa.
Tänä aamuna heräsin ja ajattelin että ehkä on parempi etten sittenkään poista hänen numeroaan puhelimesta. Nyt ainakin tiedän että jos hän soittaa niin en vastaa.
Ei se ole vaikeaa seistä omilla jaloillaan. Joskus ei vaan millään jaksaisi. Olisi niin kiva uskoa välillä ”meihin”, eikä tarttisi aina olla niin skarppina. Voisi luottaa siihen että toinen pitää huolta jos ei itse jaksa kuin nojata. Aina sitä tulee kuitenkin huomanneeksi että parempi vaan kun ei ryhdy edes yrittämään kun kuitenkaan mistään ei tule mitään. Ihmisiin pitäisi olla rakennettuna nappi, mistä voisi painaa silloin kun ei pidä luottaa kehenkään, muuta kuin itseensä.
Taas olen rahaton, yksinäinen, mutta jumalattoman paljon vahvempi kuin viime viikolla. Ei kannata tulla lähelle. Syön pääsi.
Huomenna ajatukseni tulee olemaan sen suuntaiset että en edes henkilöstä välittänyt, halusin vain olla jonkun lähellä. Mutta ei vielä tänään. Tänään olen vielä raivoissani ja pettynyt.
Hyvää syntymäpäivää muuten kaikille jolla sellainen tänään on.