Viime yönä näin jälleen kummallista unta mun lapsuuden kyläkoulusta.
Tällä kertaa nyt olin siellä opettajana (näin käsitin).. Lapset leikkivät pihalla, mä valvoin niitä, sekä leikin niiden kanssa. Odotettiin entistä opettajaa paikalle antamaan ohjeita yleisistä asioista, lisäksi hänen piti ”käynnistää” koulupäivä. Olin paikalla klo 7, mutta aikaa myöten selvis että koulu alkaakin vasta klo 14.45. no, ei se mitään..
Jossain vaiheessa huomasin jonkun melko hyvännäköisen miehen tulevan paikalle, se oli Pierce Brosnan, se vanha Bond-näyttelijä. Ukkohan on jossain typerässä ihovoidemainoksessa ja sillä on siinä syvänsiniset piilarit… Se tuli juttelemaan mulle kuin vanhalle ystävälle, mikä luonnollisesti hämmensi mua.
Jouduin kuitenkin häipymään, kun huomasin velipuoleni (4v.) ihan yksinään koulun pihalla.. Mulle tuli hirveän surullinen olo, kun se oli niin yksin ja hylätyn näköinen. Juoksin pojan luo ja otin syliini (se oli vielä pienempi unessa kuin oikeasti). Pidin hänestä huolta unen loppuun asti. Välillä leikimme arpakuutioilla, välillä kannoin häntä olkapäilläni.
Yhtäkkiä huomasin, että ohikulkevalla pikku-tiellä meni juna.. Se oli upouusi italiassa valmistettu pendolino, jollaista ei oikeasti ole olemassakaan. Sitä sitten katseltiin ja ihmeteltiin.
Toisaalta olin kauhuissani, joku lapsihan olisi voinut jäädä alle ellen olisi ollut katsomassa perään. Kohta metsästä tuli toinen juna, mutta hyvin, hyvin hitaasti.. Juoksin poika sylissäni tarkistamaan, ettei kukaan muista lapsista ole leikkimässä kiskoilla. Luojan kiitos, ei ollut! Katseltiin taas junaa ja heiluteltiin matkustajille.. Jonkin ajan kuluttua ”oikea” opettaja tuli ja järjestyimme katokselle ulkooven eteen ihan niin kuin mun kouluaikana.
Siihen uni loppui. Aika inhottava.