Suunistus meni tänään aika putkeen ja aika oli hyvä. Tosin oli vähän alamittainen rata neljäksi kilsaksi, mutta kuitenkin. Ei tullu pummeja ja suunnistin tosi järkevästi. En sortunu perässä juoksemiseen onneksi, kun yhdessä kohdassa edellä menevät lähti väärää polkua. Sellasessa kohdassa tulee ihan päällikkö-olo, kun näkee, että muut menee ihan pieleen. Tosin pitää myös varoa, ettei sitten kohta taas oma keskittyminen herpaannu. Niinkin on käynyt 😀
Mutta kyllä on taas hyvä olo. Paitsi että nilkassa on outo puutunut olo koko ajan. Outo.. Se on just se nilkka, mikä oli taannoin kipeenä. Saa nähdä, mitä sille tapahtuu. Jotain syömistä pitäis keksiä, ei vaan millään jaksais ruveta laittamaan..