Kurkku on kipee ja räkää pää täynnä. Oikeestaan ihan kiva olla saikkarilla. Ei mua haittaa kotona pötköttäminen, kun elämä on ollu niin kiireistä viime aikoina. Kasaantuvat työt kyllä voi vähän haitata sit, kun töihin palaa, mutta se on sen ajan murhe.
Jotenkin kyllä pitäis saada tää elmän kaaos järjestykseen. Tuntuu, ettei mihinkään on tarpeeks aikaa ja kaikkea tulee räävittyä jotenkin puolinaisesti. Urheilukin on ollu ihan lapsipuolen asemassa viime aikoin. Ei sitä nyt tietysti kipeenä voi urheillakaan, mutta silti. Ulkona on tosi lämmin, jotain +5 astetta, se tietää sitä, että lumetkin hupenee kovaa vauhtia. Pitäis kuitenkin päästä vielä tänä talvena hiihtämään. Onneks meidän tykkiladut on aika hyvin sään kestäviä. Jos vaikka ens viikonloppuna ois sen verran jo toipunu, että uskaltais kevyelle hiihtolenkille…