Tulikin viimein nähtyä Saw IV – pitihän se käydä tsekkaa kun oli jo ne kolme aiempaa ”osaa” nähnyt. Vaikkakin oletin jo kolmannen jälkeen ett se oli siinä, on se sellainen loppumaton suo ett osia voisi tulla vaik millä mitalla. Toisaalta ensimmäinen osa oli se paras (tietenkin, kuka nyt muuta voisi väittääkään) koska juoni oli uusi ja yllättävä.
Kuitenkaan juonenidea ei enää muuksi muutu, mutta sehän ei ole heikkous siinä mielessä, että nerokkaan raastavaksi se oli taasen tehty ja joka laittaa varmasti ajattelemaan katsojan myös omaa elämäänsä. Vaikka leffassa verta lentääkin niin että hirvittää, kuitenkin psykologinen kauhu on nimenomaan sitä pahinta.
