Poika täytti sit 16 v ja päätin antaa synttärilahjani rahana kun saa sit itse ostaa mitä haluaa.
Tossa aattelin mielessäni että mitähän maksaa jos vuokraisi hänelle ja hänen ystävilleen jonkun paikan missä voi uida ja viettää hauskaa aikaa yhdessä.
Mä nyt en innostu ajatuksesta että täällä pidetään mitään bileitä kuitenkaan ja ehkä se olisikin tuon ikäiselle mieluisampaa kun voisi bilettää jossain muualla kuin äipän silmien alta.
Vaikka sekin on ok joskus et täälläkin jotain iltaa vietetään mutta nyt kun nuo uudet naapuritkin on juuri muuttanut ja sillai he ovat aika tarkkoja metelistä ym..niin enpä viitti suotta hermostuttaa ketään vaikka oikeesti jos mulla olisi omat pirskeet niin kyllä mä voisin mennä sen ilmoittamaan että he sorry etukäteen mutta tämä ilta meillä soi musa ja pikkasen sit voi sitä meteliäkin tulla.
Mut kyllä se loppuu sit aikanaan ja kohtuuden rajoissa juu mennään :O)
Aika menee nopeesti ja kun tuota poikaa katson niin tuntuu että eipä siitä nyt niin monta vuotta oo kun tuo partakaan ei kasvanut ja ei tyttöjä pyörinyt niin paljon ympärillä kuin nyt.
Tässä vain unohtaa sen oman ikänsä kun noitten lasten synttäreitä juhlitaan ja ehkä hyvä niin. Mähän oon ikinuori aina… jostain kohtaa ainakin..
Mun pikku ”perunalle”
En pannut lahjaa pakettiin.
Kas asia on niin:
ei onnea voi kääriä
niin valtavia määriä.
Mut näin se menee että aika hurahtaa nopeesti kun ikää tulee lisää. Tuntuu että vauhti kiihtyy vain mut pääasia että kuitenkin nautitaan aina siitä iästä mitä ollaan eikä murehdita niitä vuosia etukäteen mitä on tulossa.
Paras ikä – tässä ja nyt!