Ikävä tuottaa pettymys, mutta olen edelleen hengissä enkä ole edes poistunut Citystä, vaikka hiljaiseloa oonkin viettänyt. Ei vaan oo oikein jaksanut osallistua keskusteluihin kun tuntuu siltä ettei oo mitään järkevää sanottavaa mihinkään.
Tää kylmyys aiheuttaa taas enemmän kipuja, varsinkin niveliin. Jotenkin motivaatio kaikkeen katoaa kun et voi edes tuolista nousta ilman, että johonkin koskee.
Henkisellä puolella kaikki menee varsin loistavasti. Mä olen onnellinen. Yhteisasuminen sujuu loistavasti ja mä tykkään tosta yhdestä ku hullu puurosta. 🙂
Töitäkin riittää ja lapset ovat olleet terveitä. Ei muuten olla otettu sitä rokotetta, eikä otetakaan, vaikka kaikki kuulutaankin riskiryhmään. Jos multa sit henki lähtee yhden influenssan takia ni huono on tuuri. Me ei yleensä edes sairastella kuin korkeintaan puolentoista vuorokauden nuhakuumeita.
Mut hiljaiselo jatkuu niin kauan kunnes taas huvittaa osallistua mihinkään tai tuntuu siltä että on jotain järkevää sanottavaa yhtään mihinkään.
Ja joo, mun sim-kortti hajosi, joten hätävaranumero on käytössä. Jos joku tuntee tarvetta pitää muhun yhteyttä niin numeron saa pyytää pikaviestillä.