En poikennut tänäkään vuonna tavoistani, enkä vietä juhannusta millään tavoin. Tavallista ruokaa, mehua ja vettä. Lapset kohta nukkumaan, sit ajattelin katsoa hetken aikaa telkkaria ja ehkäpä sitten nukkumaan itsekin. Voi että on kuulkaa tolkuttoman pitkä tää viikonloppu. Jos huomenna ei sada vettä, lähdetään lasten kanssa eväsretkelle lammen rantaan sorsia syöttämään. Jos sataa vettä, katsotaan piirrettyjä ja ehkä paistetaan lettuja tai muuta yhtä hauskaa.
Mä en muutenkaan vietä yleisiä juhlapyhiä, sillä niistä on tullut aivan liian kaupallisia mun makuuni.
Asiasta halkoon, paaston voisi taas aloittaa. Alkaa olla ihan liian turvonnut ja epämukava olo. Täytyy varmaan alkaa käydä oikeasti kävelemässä pitkä lenkki useammin kuin kerran viikossa. Juosta ei voi, mun nivelet ei kestä sitä. Enkä mene uimaan, en tykkää yhtään.
Vähän paleltaa, tekis mieli alkaa neulomaankin jotain, mutta kun ei mukamas keksi, että mitä. Ja tossa vieressä lojuu koko ajan yks keskeneräinen villatakki joka pitäis tehdä loppuun, mut kun ei mukamas saa itsestään irti sitäkään vertaa just nyt.