Olen 26-vuotias alkoholisti, joka kärsii melko pahasta paniikkihäiriöstä. Paloin loppuun liiallisen työnteon ja päihteidenkäytön seurauksena. Nyt olen 6 kuukauden lomalla ja yritän kasata uutta järkevämpää pohjaa elämälleni.
Ajattelin alkaa kirjoittelemaan omia nykyhetken fiiliksiä ja muistelemaan vanhoja temppuja. Josko tämä auttaisi meikäläistä kohtaamaan omat demonini.
Olen ollut raitis 2.5 kuukautta, jonka aikana olen kokenut katkohoidon, 3 intervalli hoitojaksoa ja lukemattomia keskusteluja päihedetyöntekijöiden kanssa. Eli toisin sanottuna olen kunnallisen päihdehuollon asiakas.
Katkolle meitsi meni noin 5 viikon dokausputken jälkeen. Olin aivan saatanan romuna henkisesti. Fyysisesti olin suhteellisen hyvässä kondiksessa. Koin katkolla ekana iltana elämäni pahimman paniikkikohtauksen, joka saatiin hallintaan aika stydillä annoksella pameja. Hyi Saatana
Tällä hetkellä fiilis on parempi kuin viiteen vuoteen, mutta kuinka kauan. Se jää nähtäväksi.
PS. En ole mikään saatanan jeesustelija, joten turha laittaa mitään Jumala pelastaa kommenttia. Jätetään ne ihmisille, jotka oikeasti eivät löydä muuta pakokeinoa kuin uskonnon.