Merkintä numero 162

Mä oon aika onnellinen tyttö. Viikonloppu lumisen talvisissa maisemissa oli kertakaikkiaan ihana; mökkielämää, saunomista, ulkoilmaa, rauhaa - ja ennen kaikkea hyvää seuraa. :)

Mä yritän leikkiä parisuhdetta. Ekaa kertaa avoeroni jälkeen oon tilanteessa, jossa ihan oikeasti pitäisi ruveta virittelemään yhteisiä tulevaisuuskuvia toisen ihmisen kanssa. Jännittää, jännittää... Tosin enemmän hyvässä kuin pahassa mielessä. Oon innoissani, oon iloinen, oon hirveän onnellinen. Kerrankin joku fiksun ja tasapainoisen oloinen mies haluaa ruveta rakentelemaan mun kanssani jotain pitkäkestoisempaa juttua - siis ihan aikuistenoikeesti, tästä voisi jopa kehkeytyä terve, tasapainoinen ja -vertainen parisuhde. Hymyilyttää. Ihan alkutaipaleellahan tässä ollaan, mutta saahan sitä vähän olla höpsähtänyt ihastuksissaan. :)

Että niin. Pian alkava 2010-luku saisi mun puolestani olla mulle sellainen parisuhteilun vuosikymmen. Johan sitä tässä yli 20 vuotta ollaankin rämmitty jos jonkinlaisissa (ja aina vääränlaisissa) parisuhteentekeleissä (no okei, ehkä 4 viimeisen vuoden aikana oon oikeesti vasta parisuheillu mut kuitenkin). Jos tää poikaystävä ei nyt sitten olisi ihan vielä ensi tai sitä seuraavana vuonna ex niin oisin kauheen tyytyväinen - palaisi jonkinlainen usko siihen, että musta on ylipäätään elämään parisuhteessa...

ROCK!