Olemisen sietämätön keveys

On melkein rikollista tuntea itsensä näin onnelliseksi ja olonsa näin hyväksi. Fyysistä työtä ja raitista ilmaa, hyvää kotiruokaa, kahvia ja saunaa ihanan rauhaisissa Lapin maisemissa - tätä ehkä juuri olen kaivannut. Tunnen itseni niin onnekkaaksi.

Näissä tunnelmissa jatkuu juhannuksen odottelu. Enää pari kuukautta helsinkiläisyyttä jäljellä, sitten koittavat uudet tuulet, jotka toivottavasti vain ylläpitävät tätä tämänhetkistä mielialaa. Ihan kuin olisin aivan uuteen maailmaan johtavan polun alussa. Jännittää, mutta vain hyvällä tavalla. Ehkä viimein löydän itselleni kodin. Ehkä viimein löydän oman paikkani maailmasta. Ehkä viimeinkin voin alkaa elämää, jollaista haluankin elää. Elämää, jossa voin oikeasti olla se minä, joka olen aina halunnutkin olla.

Vaatimattomia kesäillan unelmia. :)

Rock!