Sainpas yöllä kivan puhelun. Puheen sisällössä ei ollut mitään ”vikaa”.. mutta tuli jokseenkin sellainen olo, että siellä puhelimen toisessa päässä olevilla ihmisillä meni lujaa, kun taas minä tylsistelin kotona.
Mikä taas johti siihen, että minun tuottamukseni keskusteluun rajoittuivat sanoihin NIIN, ja OK. ja nimenomaan painokkaasti lausuttuna.
Sitten tietenkin tulee tahattomasti loukattua juhlimassa olevaa kaveria, kun olen kuulemma suuttunut hänelle jostakin kun kuulostan niin vihaiselta.
Totuus on vain se että en ole vihainen, en vain ole oikein samalla ”aaltopituudella”.
pöh..sellasta se elämä on!