sain tänään kuulla olevani itsekäs. että ihan luonteeseeni kuulemma kuuluu se –
loukkaannuin tietysti ja itkeä tihruutin.
toinen koitti selittää että ei suinkaan pahalla tarkoittanut, vaan olen ”hyvällä tavalla” itsekäs. miten voi olla hyvällä tavalla sellainen??
no tietyssä mielessä voi varmaan….mutta en usko tämän kyseisen ihmisen tarkoittaneen ”tervettä” itsekkyyttä, vai miksikä sitä nyt parhaiten kuvailisi.
olen vain joskus hieman ajattelematon?!
no jokatapauksessa se tuntui pahalta ja kun en kuitenkaan kenellekkään mitään pahaa toivo. itsesäälissä kyllä ossaaan ryppee ;D