Tänään on todellakin Kaivetaan Vanhaa Paskaa-teemapäivä. Taidan pistää puhelimen kiinni ennenku joku exä saa kuningasidean ja rimpauttaa ”ihan vaan kyselläkseen kuulumisia”. Mikä vittu on kun tarvii elää mennessä ja vatvoa asioita joita ei enää aivan helvetin varmasti pystyy muuttamaan miksikään?? Tässä maailmassa ei ole kuin yksi ihminen jolle oon katkera ja tuun olemaan aina. Se ihminen löytyy mullan alta. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö löytyisi ihmisiä, joiden olemassaolo on mulle aivan paskanhailee. Ja hallelujaa sitä päivää kun ne ihmiset kykenee saamaan tarpeeksi iloa omasta elämästään ilman, että tarvitsee puuttua asioihin jotka eivät – tämä nyt saattaa tulla yllätyksenä – kuulu niille pätkääkään.
Se päivä ei ollu tänään. Huominen on toivoa täynnä.