Sanoit, että olit mitätön ilman minua
Hengittäminenkin olisi vaikeaa
Silmäni eivät näe muita
Sinä ja minä omenan puolikkaita
Elämän verran rinnalla
Valhetta, valhetta
Sanoit, että olin kaikkesi
Nyt vasta näen oikeat kasvosi
Kuin päivään avautuvat kukat
Niin aitoa on minua rakastaa
Kukaan ei voi meitä erottaa,
ei edes kuolema
Valhetta, valhetta