Ulkomailla jo vuosia asuneena tein vihdoin päätöksen palata takaisin suomeen. Tänään koitti päivä jolloin saavuin uuteen asuntooni Helsingissä. Matka sinne ei sujunut kovin helposti. Vaikka olen käynyt helsingissä varsin säännöllisesti, on se minulle paikkana kokonaisuudessaan aika tuntematon. Käytin melkein tunnin autolla harhailemiseen, etsien kämppää, jossa olin kerran vieraillut, mutta jonne olin silloin mennyt junalla. Tie, joka kartassa näytti suoralta ja yksinkertaiselta, olikin todellisuudessa tietöiden katkoma ja mutkikas. Lisäksi olin usein aikeissa oikaista ratikka-kaistan kautta. Otti kyllä vähän itsetunnolle, kun tietää mikä stereotypia naiskuskeista yleensä on.
Kun sitten saavuin lopulta perille, olin niin kiitollinen etten uskaltanut lähteä enään mihinkään. Tarkoitus oli lähteä katsomaan huonekaluja totaalisen tyhjään asuntoon (kirjoitan tätä lattialla makaen), mutta sen sijaan hain vain pari bisseä lähikaupasta ja menin juomaan niitä parvekkeellä.
Aah. Olikin jo ikävä suomalaista olutta. Tästä on hyvä aloittaa.
