tuntematon runo…
miksi se olen minä
joka aina yksin jää,
miksei minulla ole ketään ystävää.
joka ymmärtäisi minulla huolia,
ja jakaisi jokapäiväisiä iloja.
miksi nurkassa seison aina minä,
luokseni ei kukaan tule.
vaikka hymyilen ohikulkijoille,
jatkavat heitä matkaa.
eiväthän he sure,
sillä heillä on ystäviä.
tuntematon runo…
Miksi kuolla.
kun voisi elää,
mutta paha maailma ei kohtele hyvin.
se työntää pois elämästä,
jolloin haluaa vain kuolla.
tahtoo leijua pois maailmasta,
elämän rippeitä ei halua vain nuolla.
joko elää täysillä,
tai sitten kuolla.
ja nyt ei ole valittavana kuin,
se katkerampi kohtalo.
pakko siis,
nyt on lähteä.
ottaa puukko köysi taikka,
hypätä vain.
hypätä alas,
hypätä kuolemaan.
hyppy jatkuu,
jatkuu.
jatkuu,
eikä loppua ole.
ei reittiä takaisin,
siis hyvästi nyt katkera maailmani.