Tallulah (Sonata Arctica)
Muistatko, kuinka meillä oli tapana katsoa auringonlaskua?
Ja kuinka Sinä sanoit.. ”tämä ei lopu koskaan”.
Uskoin jokaisen sanasi ja luulen, että myös Sinäkin,
mutta nyt sanot minulle.. ”hei, ajatellaan tämän olevan jo ohitse”.
Otat käteni ja vedät minut vierellesi, niin lähelle Sinua.
Minulla on tunne, että Sinulla ei ole sanoja.
Löydän yhden Sinulle, suutelen poskeasi, sanon näkemiin ja kävelen pois.
Älä katso taakse, koska minä itken.
Muistan pienet asiat, joita tuskin enää teet.
Kerro minulle, miksi?
En ymmärrä, miksi se on ohitse.
Muistan tähden lennot, kävelymme tuona yönä.
Toivon, että toiveesi toteutuisivat, minun toiveeni pettivät minut.
Päästit irti käteni, ja teeskentelit hymyileväsi minulle.
Minulla on tunne, ettet tiedä, mitä tehdä.
Katson syvälle silmiisi, epäröin koska..
Miksi Sinä itket?
Tallulah, on helpompaa elää yksin kuin pelätä aikaa, jolloin se on ohitse.
Tallulah, etsi sanoja ja puhu minulle, oi, Tallulah,
tämä voisi olla..taivas.
Näen Sinun kävelevän käsi kädessä bändin pitkähiuksisen rumpalin kanssa.
Rakastuneena häneen tai siltä se näyttää, mies tanssii kauniin kuningattareni kanssa.
En uskalla edes sanoa Sinulle ”hei”, koska nieleskelen yhä jäähyväisiäni.
Mutta tiedän, että tunteet elävät yhä.. ne ovat vielä elossa.
Menetin kerran hallinnan, joten älä rankaise minua nyt
Rakastan Sinua aina riippumatta siitä, mitä teet.
Voitan Sinut takaisin itselleni, jos vain annat siihen mahdollisuuden
Mutta yksi asia Sinun on ymmärrettävä.
Tallulah, on helpompaa elää yksin kuin pelätä aikaa, jolloin se on ohitse,
Tallulah, etsi sanat ja puhu minulle, oi Tallulah,
tämä voisi olla..taivas
*suora käännös*