Kaikki hajoaa käsiin vielä joku päivä,
tiedän sen.
Pelkään.
Kaikkea.
Eniten sitä maagista ja hienoa mistä kaikki puhuvat,
rakkautta.
Mitä se on?
Mistä ihminen tietää rakastavansa?
Entä jos onkin väärässä?
Onko se kaikille samanlaista,
rakastavatko toiset enemmän kuin toiset?
Mitä jää kun rakkaus loppuu?
Pelkään menettäväni,
mutten silti uskalla pitää kiinni.
Luovutan.
Lamaannun ja annan asioiden olla.
Unohdan,
mutta silti sisintäni kaivertaa.
Menen hämilleni enkä osaa kommunikoida.
Missä mennään?
Mikä on mun positio, funktio tai merkitys?
Olenko mä mitään?
Tulevaisuus.
Toinen hämmentävä ja niin perkeleen pelottava termi.
Mitä haluan?
Mitä en halua?
Tulenko mä aina olemaan yksin?
Onko tulevaisuutta edes olemassa,
vai onko se vaan harhaa?
Onko vain tämä hetki, ei edes menneisyyttä?
Loppujen lopuksi olen vain pienen pieni tyttö.
Eksynyt ja etsimässä itseään.