Olo on ollut joskus helpompikin. Tosin ruuvia voidaan yhä myös kiristää, mikäli ryökäleet niin teoillaan toivovat. Vainottuja on ollut kautta aikojen. Näennäisesti niskan päällä olevat ovat aina koittaneet puristaa mehuja peruskalliosta, saaden aikaan ainoastaan tuhoa. Mikään ei taida olla muuttunut vuosituhansien aikana. Ihminen jatkaa päänsä hakkaamista tiedon puun runkoon, kypsän hedelmän putoamisen toivossa. Ihminen vaikuttaa kuitenkin itse olevan yhä raakile. Pää vaikuttaisi vain pehmenneen entisestään ajan kuluessa. Perse edellä tiedon puuhun kiivetessä ei tulos hämmästytä varmaan edes ateistia. Lyötyisikö vastaus puu kaatamalla? Ehkä se onkin jo kaadettu. Mihin lie kuljetettu, vai olisikohan jo poltettukin. Kenties.
