Eilen illalla tuli jälleen katseltua juhlijoiden meininkiä. Ne levittäytyivät hiekkarannoille eväineen ja juomineen, ajoivat autonsa puistoon ja leiriytyivät alueille, joilla se on kielletty – kuten hiekkarannalle. Ohi kulkiessani heitettiin rennolla ranneliikkeellä jalkoihini tölkkejä tai pulloja. Olisivat saattaneet osua minuun. Ei ehkä suuri vahinko. Mutta joka tapauksessa ne heitettiin hiekkarannalle, joilla kävellään paljain jaloin ja maataan ottamassa aurinkoa. Yhtä heittäjää kehotin nostamaan roskansa. Parille sanoin, että ranta ei ole kaatopaikka. Ihan kuin olisin vierasta kieltä puhunut. Ja kun on tarpeeksi ”huviteltu”, jätetään moskat ja häivytään.
Miksi kysyn, oletko varas? Oletko yksi niistä, jotka tulevat vieraaseen kaupunkiin juhlimaan ja jättävät jälkeensä roskat? Silloin olet. Koska jonkun on jälkesi korjattava etkä sinä ole maksanut siitä mitään, jos kerran maksat verosi muualle. Jos olet vasta parikymppinen juhlija, olet ollut yhteiskunnassa koko elämäsi saamapuolella etkä ole ehtinyt työnteostasi maksaa veroja kenellekään. Jos teet tämän juhlimisen kunnassa, joka on jo julistettu kriisikunnaksi, olet varas raskauttavien asianhaarojen vallitessa. Tuhojen ehkäiseminen ja korjaaminen maksaa niin paljon, että parin juhlapäivän menoilla voitaisiin lyhentää velkoja tai täyttää jokin tarpeellinen virka, joka on jäähyllä. Sinä siis olet osasyyllinen esim. sen viranomaisen – sairaanhoitajan, opettajan tai poliisin – menettämiseen kuntalaisilta.
Millä oikeudella tulet puhtaalle kauniille hiekkarannalle ja otat sen oikeuden pois muilta muuttamalla ympäristösi kaatopaikaksi ja sirpaleiden miinakentäksi? Siltäkin kannalta olet siis varas.
Ei muuta. Regattaa ja samanlaista uutta juhlintaa odotellessa…