• Wille Rydman

Kuinka opitaan luoviksi?

Kävin itse yläasteeni taidepainotteisella Kruununhaan yläasteella, joka olikin erinomainen koulu kaikin puolin. "Normaalilinjan" mukaista opetusta siellä ei ollut lainkaan, oli vain musiikki-, tanssi-, kuvataide- ja matematiikkalinjan oppilaita. Koulu teki erityisen tiivistä yhteistyötä Kansallisoopperan balettioppilaitoksen ja toisaalta Helsingin Tuomiokirkon poikakuoron Cantores minoresin kanssa, jonka kautta itse kyseiseen kouluun päädyin.

Koulun erityinen taidepainotteisuus oli mahdollista toteuttaa, koska silloinen valtakunnallinen tuntijako yläasteilla mahdollisti hyvinkin laajan valinnaisaineiden määrän ja kirjon. Voimakkaasti erikoistuneessa ja oppilasmäärältään suuressa koulussa nuo valinnaisaineet voitiin myös toteuttaa laadukkaasti. Tuloksetkin olivat näyttäviä; koululla oli esimerkiksi oppilaista koottu oma sinfoniaorkesteri, mikä oli tietenkin yläasteen koululle aivan poikkeuksellista. Musiikintunneilla oppilaat puolestaan saattoivat tehdä esimerkiksi erilaisia sävellysharjoituksia.

Kruununhaan yläasteen taidepainotteisuuden toteuttamista vaikeutti huomattavasti vuosituhannen alun tuntijakouudistus, joka kavensi valinnaisuuden määrää yläasteilla olennaisesti. Siksi onkin erinomaista, että nykyinen hallitus on, ainakin mikäli tuntijakotyöryhmän esitykset ennakoivat tulevaa hallituksen esitystä, mahdollistamassa jälleen laajemman valinnaisuuden perusopetuksen puolella. Kouluilla on sen myötä ehkä jälleen paremmat mahdollisuudet erikoistua ja keskittyä omiin vahvuusalueisiinsa.

Valitettavasti tuntijakotyöryhmän esittämä valinnaisuuden lisääntyminen on kuitenkin osittain näennäistä. Samaan aikaan kun valinnaisuus lisääntyy, esitetään esimerkiksi pakollisten musiikki- ja kuvaamataitotuntien määrän lisäämistä. Tätä perustellaan tarpeella tukea oppilaiden luovuutta.

Pidän tätä lähestymistapaa ongelmallisena. Ensinnäkään en näe syytä sille, miksi "luovuus" olisi sellainen ominaisuus, joka liittyisi erityisesti tai ehkä jopa ainoastaan juuri taideaineisiin. Luovuus on ennen kaikkea ongelmanratkaisukykyä. Tuo kyky ratkaista ongelmia voi kohdistua yhtä hyvin kykyyn ratkaista matemaattisia yhtälöitä tai soveltaa fysiikan lakeja kuin kykyyn luoda taidokasta polyfonista sävelkudosta tai tehdä oivaltavia kuvataiteellisia sommitelmia ja väriratkaisuja.

Toisekseen väitän, että siitä, mitä kutsumme luovuudeksi, on vähintäänkin 90 prosenttia silkkaa teknistä osaamista. Kreisipähkähullu kokeilunhaluisuus ei säveltäjäksi aikovaa paljon auta, jos harmoniaoppi, äänenkuljetustaito tai sanotaan vaikkapa kyky nuotinnukseen ja orkestrointiin ovat hakusessa. Vasta riittävän teknisen taidon myötä - täysin alasta riippumatta - tuosta luovuuteen liittyvästä enintään 10 prosentin persoonallisesta kekseliäisyydestä voi olla jotain hyötyä. Mutta tuota 10 prosenttia ei voi missään oppilaitoksessa kenellekään opettaa, se tulee tai on tulematta synnynnäisesti.

Ajatus siitä, että lisäämällä pakollisten taideaineiden määrää lukujärjestyksessä oppilaista tulisi jotenkin luovempia, on siis absoluuttisesti väärä. Matemaattisesti lahjakas tai luonnontieteisiin orientoitunut oppilas ei tule yhtään sen luovemmaksi omalla alallaan sillä, että hänet entistä useammin pakotetaan piirtämään jotain tai soittamaan jotain. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä nämä hetket ovat vain hukkaan heitettyä aikaa hänen koulupäivästään.

Kokonaan toinen kysymys on se, miten taideaineita ylipäätään pitäisi opettaa. Itse en näe kovinkaan mielekkäänä sitä, että vielä yläasteikäisille kuvaamataidon tunnit ovat lähinnä piirtämistä ja maalaamista ja musiikintunnit laulamista ja soittamista. Varmasti paljon suurempi hyöty saataisiin, jos opetuksen painopistettä taideaineissa siirrettäisiin merkittävästi enemmän taidehistorian suuntaan, jolloin niiden yleissivistävä ja kaikille hyödyllinen rooli olisi paljon nykyistä paremmin perusteltu.

Oppilaat ovat yksilöitä ja yksilöt ovat erilaisia. Erilaisilla ihmisillä on erilaiset vahvuudet. On koko yhteiskunnan etu, että kukin voi kypsyysasteensa mahdollistamalla tavalla erikoistua niihin asioihin, joista on kiinnostunut ja joihin luontainen lahjakkuus kohdistuu. Tasapäistäminen ja samaan muottiin pakottaminen ei ole hyväksyttävää edes tai etenkään väärinymmärretyn luovuuden käsitteen tavoittelun vuoksi.

6 kommenttia

Anonyymi

1.7.2010 02:48

Kannattaa käydä joskus tarkistelemassa Steinereiden peruskoululuokkien taideopetusta vaikka ihan paikan päällä, aika moni koulu ottaa mielellään vierailijoita vastaan...jo ekaluokkalaiset pääsevät kokeilemaan akvarelleilla ja taidehistoriaan tutustuminen alkaa aikaisin..ihan vaan vinkkinä=)

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

1.7.2010 12:42

Luovuus ei ole opetettavissa, vaan se on luonteenpiirre.

Tosin olen hlökohtaisesti myös sitä mieltä, jotta luovuuttakin on erilaista. Yhtä osaa luovuudesta voidaan opettaa esim mitenkä sommittelet yhteensopivat värit tms juurikin teknillistä. Vaan sitä virtaa ja vimmaa tehdä jotakin, pohjatonta kiinnostusta ja tekemisen riemua, sitä ei voi opettaa ellei se ole jo luonteessa.

Koulu kannattaisi pitää kouluna, perusasiana, joka luo pohjaa tulevalle.. Luovuuteen liittyvät aineet valinnaisina, koska ei se ole koulun tehtävä lasta kasvattaa vaan pääpaino on vanhemmilla. Koulu tarjoaa eväitä ja tukea vaan ei kasvatusta. Mielestäni luovuus kuitenkin on semmoinen juttu mikä kuuluisi vanhempien vastuulle, luonteenpiirteensä takia.

Koulun jälkeen kun on laaja tarjonta erilaisia kerhoja ym, niin siellä kyllä pystyy tukemaan lapsen luovuutta. Luonteeltaan luovat ihmiset kun tuppaavat usein olevan aikalaisen herkkiä noin muuten eli joutuvat elämässään sen takia kokemaan ehkä enemmän kuin tarpeeksi. Sen tähden olisi hyvä pitää perusasiat perusasioina eikä kasvattaa lasta pienestä pitäen liian ruusunpunaiseen maailmaan.

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

2.7.2010 16:21

Yksi kohta pisti häiritsemään. 90 % luovuudesta teknistä osaamista? Saattaa päteä maalaamisen ja säveltämisen kohdalla, mutta entäs sanoitukset, tai esim runot? Sanoisinpa, että niiden kohdalla teknisen osaamisen osuus on lahempänä kymmentä prosenttia, jonka kattaa taito
käyttää kynää, tai tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmaa :)

Eniten tietysti sanoittajana häiritsee se, että aina taiteista puhuttaessa unohtuu sanoittajan rooli.
Siinä olisikin uusi oppiaine kouluihin. Runous ja lyriikka. Mutta eipä taida tapahtua tällä vuosituhannella :D

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

JamieMatthewss

20.2.2018 11:50

I can't think of a single problem with students (like truancy, for example, or behavior issues, or undiagnosed special needs) at a high school level that wasn't apparent to staff in middle school, or elementary, even as early as Kindergarten - but there's never enough money or time or staff for all the assessments, the paperwork (get paperwork here https://www.writemyessay24h.net/write-my-thesis.php), the meetings, the accommodations, and so these kids go from grade to grade with issues unaddressed, they "check out" in upper elementary or in middle school," and we don't usually get them back.

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

DKLCIOJ

10.6.2018 12:53

https://kodi.software/
https://plex.software/
https://luckypatcher.pro/
Thanks for sharing.I found a lot of interesting information here. A really good post, very thankful and hopeful that you will write many more posts like this one.

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Jos sinulla ei ole vielä tunnusta Cityssä tai Facebookissa, luo tunnus Cityyn. Se käy käden käänteessä ja on täysin ilmaista.

Luo ilmainen tunnus