Voi hyvä luoja… messukuulumisia

Vielä reilu viikko sitten harkitsin vakavasti selibaattilupauksen tekemistä joksikin aikaa, syistä joita en tässä tarkemmin erittele. Sitten kohtalo puuttui peliin ja sain Walterilta sähköpostia, että minut on valittu sEXHIBITIONniin tuomaroimaan ilmaseksin SM-kisoja.

Oli aivan uskomattomaton (<- en korjaa, tuollaisia sanasolmuja tulee kun aivot on euforiasta sekaisin) messuviikonloppu, varsinkin perjantai 11.11. oli ikimuistoinen. Pääsin yhteiskuviin Saana Parviaisen kanssa ja tapasin myös upean Tali De'Marin, joka on mittaamattoman taiteellisen arvonsa lisäksi vielä hieno tyyppi ja ihanan oloinen ihminen. Ilmaseksin SM-karsinta oli aika sekava tapahtuma, mutta joitakin varsin hyviä esityksiä nähtiin. Tyylejä oli monia, aina tantrisesta tanssista oikean seksin puolelle lipsuvaan hinkkaukseen. Kisan jälkeen lavalla nähtiin sekalainen sarja messuvieraiden esityksiä ja saatoinpahan itsekin siellä hieman telmiä... Ja istuin hetken aikaa Lotharin sylissä, ihan liian vähän aikaa vain, ja Saana Parviainen oli toisella polvella. Puuhalava on kyllä hauska paikka, en käsitä miten olen onnistunut missamaan sen aikaisemmilla messuvisiiteilläni. Messutyöläisillä oli aika paljon tekemistä, ja hyvin reipas ja omatoiminen sai olla että menossa mukana pysyi. Oli varsin valaiseva kokemus päästä hieman kurkistamaan noin ison tapahtuman kulisseihin, ja en voi muuta kuin mitä lämpimimmin kiittää kaikkia ketkä ovat selkänahkansa tavalla tai toisella laittaneen peliin tämän erotiikkaspektaakkelin eteen. On meinaan aika hikistä työtä tuo seksimessujen teko. Hyvä että joku muu hoitaa ne hommat niin minä saan rauhassa keskittyä lopputuloksista nauttimiseen. :) Ilta jatkui kuumana ja kiihkeänä milliklubin vippipuolella, missä pääsin ilokseni tanssittamaan vielä muutamia kissoja. Jatkojen jatkoista pyydän anteeksi seinänaapureilta ja totean, että vaikka olen aina hyvästä syystä naisia, jumalaisia kauneuden ja sulokkuuden ruumiillistumia kohottanut jalustalle, niin kyllä ne miehetkin sittenkin voivat olla luojan lahja maailmalle. Ainakin eräs illan pääesiintyjistä on. :) Mä en ehkä kävele viikkoon niin etten tätä muistaisi ja pala sydäntäni on nyt Norjassa, mutta olipahan ikimuistoiset synttärit. Ja kaiken muun hyvän lisäksi, minut pyydettiin paikalle tuomaroimaan myös sunnuntaina, ja tapasin kiusiksen joka on aivan loistava tyyppi. Kisan voitti lopulta Siperian Leijona rohkealla ja hauskalla esiintymisellään. Ja myönnetään, pojalla oli aivan mahdottoman söötti hymy. Itse piipahdin vielä SMRF:n pisteellä nuuhkimassa ilmaa ja olin siellä hetken aikaa nätisti niputettuna, mikä kruunasi viikonloppuni. Elämä on järjettömän hauskaa ja ihanaa silloin tällöin, ainakin nyt.