ADT saa alkunsa, kun yrität liikaa.
Suomalainen työelämä rakastaa tehokkuutta, multitaskausta ja jatkuvaa tavoitettavuutta.
Mutta aivot eivät rakasta.
Ne menevät ylikuormitustilaan.
Tilapäinen ADHD
Psykiatri Edward M. Hallowell kutsuu tätä ilmiötä nimellä ADT – Attention Deficit Trait.
Se näyttää ADHD:lta, tuntuu ADHD:lta, mutta ei ole neurobiologinen häiriö, vaan ympäristön aiheuttama tarkkaavuuden romahtaminen.
ADT on kuin työelämän aiheuttama tilapäinen ADHD, joka syntyy, kun aivot joutuvat liian pitkäksi aikaa selviytymismoodiin.
Miltä ADT näyttää arjessa?
ADT:ssä ihminen ei ole tyhmä, laiska tai huolimaton.
Hän on ylikuormittunut.
Tyypillisiä oireita ovat keskittymisen pirstaloituminen, unohtelu, virheet, asioiden tipahtelu, jatkuva kiireen tunne, ärtyisyys, impulsiivisuus ja vaikeus priorisoida.
Tyypillistä on myös tunne siitä, että aivot ovat sumussa.
LUE MYÖS: Mies, onko sinulla kontrolloiva äiti? – Näin tuhoisasti se voi vaikuttaa
Palautuva ylikuormitustila
Hallowell kuvaa ADT:tä modernin työelämän epidemiaksi, joka syntyy, kun aivot joutuvat käsittelemään enemmän ärsykkeitä kuin ne on evoluution aikana suunniteltu kestämään.
Kyseessä ei ole ADHD, mutta ne muistuttavat paljon toisiaan.
ADHD on neurobiologinen, pysyvä ominaisuus, ADT taas ympäristön aiheuttama, palautuva ylikuormitustila.
Taustalla ärsyketulvaa ja multitaskausta
ADT voi kuitenkin pahentaa olemassa olevaa ADHD:ta tai peittää sen alleen.
Siksi moni aikuinen hakeutuu tutkimuksiin vasta, kun tilanne räjähtää käsiin.
Tutkimusten mukaan taustalla on usein liiallinen ärsyketulva, multitaskaus, keskeytykset, jatkuva kiire, liian vähäinen palautuminen tai työympäristö, jossa pitää olla aina tavoitettavissa.
Aivot siirtyvät krooniseen stressitilaan, jossa etuotsalohko – keskittymisen ja päätöksenteon keskus – alkaa ylikuumentua.
Miksi ADT on 2020-luvun työelämän salattu ongelma?
Koska se näyttää ulospäin siltä, että ihminen ei vain keskity.
Todellisuudessa hän on ylikuormittunut, ei kyvytön.
ADT on erityisen yleinen asiantuntijatyössä, sosiaali- ja terveysalalla, opetusalalla, luovilla aloilla, pienten lasten vanhemmilla ja ihmisillä, joilla on korkea vaatimustaso itseään kohtaan
Miten ADT:tä voi hoitaa?
ADT ei vaadi lääkitystä. Se vaatii ympäristön ja arjen korjaamista.
Tutkimusten mukaan tehokkaimmat keinot ovat keskeytysten minimointi, työtehtävien rajaaminen, palautumisen lisääminen, ruutu- ja notifikaatiopaastot, selkeä työn ja vapaa-ajan raja sekä riittävä uni.
Hallowellin mukaan ADT:n voi purkaa jopa viikoissa, jos kuormitusta vähennetään.
Milloin pitää hakea apua?
Jos keskittyminen ei palaudu levolla, arki alkaa hajota, mieliala laskee, uni häiriintyy tai työ tuntuu jatkuvalta selviytymiseltä, on syytä hakea apua työterveydestä tai mielenterveyspalveluista.
Taustalla on diagnosoimaton ADHD, uupumus tai masennus.
LUE MYÖS: Käänne Madeleine McCannin katoamistutkinnassa – Joutuuko epäilty vihdoin oikeuden eteen?
