Varpaat olkoot kippurassa aamukasteisella nurmikolla, auringon hohtaessa valkoisen utuverhon läpi. Hiirenhiljaa minä seison, kahvimuki kädessä, kuuntelen lintujen ääniä. Pihalla. Pyjamassa. Kunnes kahvi jäähtyy.
Toivottavasti ei tuule, sada tai ole pakkasta.
Ennen meitä oli paljon, istumassa meren äärellä, kahviloissa, matkustamassa junissa ja lentokoneissa,istumassa paikoillaan,
makaamassa sängyillä monien tyynyjen varassa, vaikkakin muualla, toisissa maailmoissa, toisten skenaarioissa
itse toisena tai vain katselijana, hiljaisena tarkkailijana, toisten suunnittelemissa omissa maailmoissa.
kuolevainen lukutoukka
Luetteko te mitään enään?
