Että voi pientä ihmistä potuttaa ja isosti… Jossittelu ja menneeseen tuijottelu on ehkä tyhmintä mitä voi tehdä, mutta silti teen niin aikani ennen kuin voin päästää irti ja hyväksyä asioiden tilan. Jos olisin sijoittunut johonkin toiseen työpaikkaan alunperin. Jos olisin lähtenyt aiemmin pois. Jos olisin tajunnut, että ei ole normaalia sairastaa niin paljon tai yskiä aina vähän. Jos työterveyshuolto olisi ottanut asian tosissaan eikä leikkinyt johdon tavoin, ettei ongelmaa ole.
Jos ei olisi sukurasitetta, jos ei olisi ollut lemmikkieläintä, jos ja jos ja jos.
Kunpa kyse ei olisi siitä, mitä nyt tutkitaan vaan jostain muusta ja harmittomammasta. Minun pitäisi kaiken muun lisäksi olla laulaja. Laulaja tarvitsee keuhkojaan. Perkele!
Kiitos ja näkemiin.