Suomalaisissa kodeissa on yli 700 000 koiraa.
Omistajat ostavat niille pehmoleluja, maksavat eläinlääkärilaskuja ja muuttavat arkirutiininsa lemmikkinsä tarpeiden ympärille.
Silti moni tekee päivittäin asioita, jotka koira kokee epämiellyttäviksi — jopa uhkaaviksi — vaikka tarkoittaa hyvää.
Se johtuu siitä, että koira ja ihminen ovat lajeja, joiden sosiaalinen viestintä toimii täysin eri tavalla.
Se, mikä meille tuntuu hellyydeltä, voi koiralle merkitä jotain aivan muuta.
Kysymys ei ole pahantahtoisuudesta.
LUE LISÄÄ: Eläinlääkäri varoittaa — nämä suositut koirarodut eivät sovi ensikertalaiselle
Halaaminen ei ole koiran kieli
Koirat eivät halaile toisiaan.
Lajityypillisessä käyttäytymisessä toisen eläimen yllä roikkuminen tai sen liikkumisen estäminen on uhkaava ele, ei hellyyden osoitus.
Koiran kehonkielessä halaaminen voidaan tulkita dominoivaksi käytökseksi — se on viesti siitä, että toinen ei suostu lopettamaan epämiellyttävää käytöstä.
Monet koirat sietävät halailua, mutta jos tarkkailet, huomaat usein stressin merkit: katse siirtyy pois, koira nuolee kuononpäätä tai läähättää, vaikka sillä ei ole kuuma.
Nämä ovat rauhoittamisviestejä: koiran tapa yrittää lieventää jännitystä tilanteessa, jota se ei hallitse.
Herkut väärään aikaan tekevät enemmän haittaa kuin hyvää
Herkkujen antaminen tuntuu luonnolliselta tavalta ilmaista rakkautta.
Ongelma syntyy, kun niitä annetaan spontaanisti ilman syytä tai juuri silloin, kun koira on ylikierroksilla — esimerkiksi kun vieras tulee ovelle tai kun koira on jännittyneenä.
Tutkimusten mukaan koiran jatkuva ylikierroksille meneminen ylläpitää kroonista stressitilaa.
Kortisolin, elimistön stressihormonin, jatkuva tuotanto johtaa ärtyneisyyteen, huonoon tunteiden hallintaan ja käytöshäiriöihin.
Herkku ylikierroksilla olevalle koiralle vahvistaa kyseisen tunnetilan — ei rauhoita sitä.
Silittäminen parempaan paikkaan
Kaikki silittäminen ei ole koirien näkökulmasta samanarvoista.
Koiran silittäminen leuasta rintakehään pitkillä, tasaisilla vedoilla aktivoi vagushermon, eli parasympaattisen hermoston tärkeimmän hermon, joka rauhoittaa kehoa.
Tämä silittämistapa laskee koiran stressitasoa tehokkaasti.
Sen sijaan koiran pään päältä taputtaminen — etenkin tuntemattoman ihmisen taholta — on monelle koiralle epämiellyttävää.
Koirat eivät näe suoraan päänsä päälle, joten sieltä tuleva käsi on yllätyksellinen ja hallitsematon ärsyke.
Monet koirat oppivat sietämään sen, mutta sietäminen ei tarkoita pitämistä.
Omistajan mieliala tarttuu koiraan
Tutkimukset osoittavat, että koirat stressaantuvat ihmisen itkusta, joka käynnistää niissä fysiologisen stressireaktion.
Omistajan pitkittynyt ahdistus tai surullisuus tarttuu koiraan.
Tämä tarkoittaa, että koira ei ole välinpitämätön omistajansa mielentilasta — päin vastoin, se on herkkä tarkkailija.
Paradoksi: kun omistaja on ahdistunut ja hakee koiraltaan lohtua sylittelemällä, koira kokee tilanteen stressaavana.
Se reagoi ylikuormittumiseen, vaikka omistaja kokee sen rauhoittavana.
Mitä koira oikeasti haluaa
Koiran lajityypillisin tapa kokea rakkautta on ennakoitava arki, rauhallinen olo omistajassa ja mahdollisuus haistella ja tutkia ympäristöä omaan tahtiin.
Lenkki ilman kiireen tuntua, jolla koira saa haistella vapaasti, on koiralle moninkertaisesti palkitsevampaa kuin lyhyt pikajuoksu.
Nuolualusta tai namien etsiminen esimerkiksi ruohikolta laskee stressitasoja tehokkaammin kuin hellyydenpuuskat.
Paras tapa rakastaa koiraa on oppia sen kieltä — ei pakottaa sitä oppimaan omaamme.
Näin tunnistat, että koirasi on stressaantunut
Koiran stressin merkkejä ovat muun muassa haukotteleminen tilanteessa joka ei väsytä, turkin ravistelu ilman syytä, korvien taaksepäin painaminen sekä hännän pitäminen matalalla.
Nämä niin sanotut rauhoittamissignaalit ovat koiran tapa viestittää, että tilanne on liikaa.
Kun opit tunnistamaan ne, pystyt muuttamaan käytöstäsi ennen kuin stressi ehtii kasautua.
LUE LISÄÄ: Yllättävä tutkimustulos — tämä nopea rutiini ennen lähtöä voi muuttaa koirasi koko päivän
