Kesä 2

Oon moniraajahalvaantunu maalaamisest ja tikkail kiappumisest. Joka käpälää vituttaa ja yhes ne buuaa mulle koko aika. Enää ois toine päätykolmio kokonaa maalaamato, etu- ja takaseinä on kokonaa valmiit. Päätin karkaa tyäleirist päiväks ja käy kirjakaupos. Opiskelu, tua ihana tekosyy!

Västäräkimpojat on kasvanu ja vittu ne on huutanu liki tauotta kuistinkatol. Eile se kaikkei seikkaluhalune tuli ulos ja teki eksku vaja katolle ja sit oli niiku stereohuutoo kummaltki pualelt pihaa. No, se ei kaua viihtyny siä, lens takas kuistille ja ne toiset jengit tuli vastaa ja sit ne kaikki kilju suaraa huutoo ja viuhto siivillää: Kui sä uskalsit! Ihkuu ku tulit takas! Saat selkääs ku isä kuulee! Ette kuulkaa tiä mite iso maailma on, sitä on viä tua vaja takanaki! Kauhee älämölö. Ja sit takas pesää tiile alle. Tänä aamuna niist oli kaks tuvankatol ja kolmas huus jossai puutarha pualel. Kyl tulee hiljasta ku ne tyypit lähtee pihast!

Illat pimenee jouluu.

Kirjoitettaessa soi Twist & Shout