Suhteellist

Tavasin alkukesäset akkaillehdest et se on toi G. Kluuni kans taas vapaal jalal. (Tää voi tiätty olla jo vanha tiato tähä mennes.) Kuulemma sillon klassine sitoutumisonkelma. Toooosi yllättävää siis. Kualastelin hetke päiväunta Kluunist rapsuttelees piiklee avoautos jossai mis on lämmintä.

Oon viime aikona ihmetelly millasii suhteit on ja todennu et jokkut suhteet pysyy pystys pelkä ottamise ja saamise varas. Kumpiki saa jotai ku haluu. Tää ei hämmästytä mua. Enempi mua ihmetyttää et on sellasii suhteit mis toine antaa saamatta mitää ja toine ottaa ja piste. Jokkut ei osaa ottaa, ne vaa antaa ja jää ilma mitää paitsi antamise iloo – tyhmyydest sakotetaa. Ja jokkut kehtaa ottaa antamatta mitää sijaa; mä en pystys, mut mä oonki luuseri. Pitäs olla itsekkäämpi et pärjäis täs maailmas.

Kirjoitettaessa soi The Monkees: Daydream Believer