Blogi

Haikarampojat kököttää likomärkinä pesäs. Keskel pesää on iso vesilätäkkö. Kyl märkä koiraki on aika ankee näöltää mut toi surkeus on jotai ylimaallist (ainaki viistoist metrii maampinna yläpualel). Miksei niil voi olla mitää kattoo. *huah*

Bella vetäs kolmet kukat auki, nupputerttui on ainaski seittemät. Se meinaa siis kukkii koko mun loma nii ettemmä näkis. Carnosa kukki jo aikasemmi, siin oli yhtaikaa viidet kukat parhammillaa – se haju oli iltaöisi jokseeki kuvaamato. Nyt siin on kahdet kukat aukees just ja pari nupputerttuu kohta eli evvoi ku kiitellä et nää ne on ahkerii kukkii ja selkeesti vähäst onnellisii. Ja nimetö kukkii niiku melkei aina muuteki ja nyt mullon uudine: se luultavasti onki nimelline ja todnäk Hoya bilobata! Kaikkie näitte vuasie jälkee mun varmaa menee tovi oppii tää mut vähäks hianoo silti. Ja jos nää paskat säät jatkuu mun loma yli ni kasvit varmaa kyl tyksii, eipähä ainakaa tarvi nii janossaa seistä tääl ku akka kärvistelee puskis.

Mä oon oikeesti koittanu välttää pahaa ja ahdistusta. Mä jätän hyllyy kirjat mis takakansi (tai etu-!) vaikuttaa sille et siä tapahtuu kamalii. Mä jätän kattomatta leffat mikkä on K–15 ja muuteki jos arvostelut kuulostaa sille (esmes Lars von Trier). Nyt must alkaa näyttää et mä lopetan tilaast Hesarii ja lakkaan seuraast Yle uutisii. Mä en jaksa tätä maailmaa. Mä haluun syrjääntyy kokonaa.

Tää ajatus alko kypsyy tos kevääl ku oli enempi näit insestijuttui, en tarkota vaa sitä kammottavaa tapaust Itävallas vaa iha koto-Suamestki on riittäny oksettavii uutisii ku lapset on tullu raskaaks isäpualellee ja noi. Mä en lue seiskapäivii enkä iltiksii mut ku Hesaris on isot otsikot ni helveti vaikee on välttyy. Ja nyt sit tää Ylitornio tapaus mis 87-vuatias pappa tappo perheesä. Sen täyty olla hirvee uupunu, sen täyty olla onneto ja ahdistunu. Vaimo terveyskeskukses eikä ilmesesti palaa ikinä? Tyttäret vammasii eikä ilmesesti pärjää omillaa ikinä? Ja se oli siin yksi eikä se jaksanu enää?

Se on nii kauheeta ku on yksi eikä jaksa. Mä pystyn elääntyy siihe fiiliksee sata pros – vaiks onneks mulleijo ketää, ketä pitäs säästää, ei ketää kenet pitäs lopettaa enne ku vois ite rauhassa ampuu ittesä sinä päivänä ku ei enää jaksa.

Miksei vois olla joku jumala ku päästäs meit pahasta. Millä taivaa tähde mä voisin elättää itteni ku lähtisin jonnei Tahiti takasaaree misseijois mitää mediaa kertoos näit kamaluuksii.

Harjotin tänää vapaa-aja maalari tointa ja kiipesin tikkait sauna seinälle. Joo kiitos kysymäst: mun nilkka ei tosissaakaa tykänny siit kauheesti, mut helvetisti enempi kipee on mun etukoipi mikä on rankasti maitohapol siit pensseli heiluttamisest – se ei varmaa nouse huame mut enikeis, tulipa maalattuu.

Ja ku mä kipusin siä tikkail ni mun tuli miälee joku vanha lastellaulu maalarist mikä ylös yrittää, mut sit ku mä muistelin sitä asiaa ni mun niskavillat nousi sillai pikkuhiljaa ylös neki ku mä oivalsin et helveti helvetti, se piisihä on kauhee riistopiisi ja lapsityävoima käyttöö ja kamalii tyäoloi: Pieni nokipoika vaan / uunin piippuun katoaa / yhä ylös yrittää / katolle hän kiipeää. Tsiiiiiz! Se penikkaha siis rassas sen rööri omal kropallaa ja siis kiipes katolle siält piipust, tekas niiku hou-hou-hou-pukit takaperosesti. V o i v i t t u. Kyä tuli huano olo – tota ei takuusti enää nykysi saa laulaa tarhas eikä koulus! Mikä kiinnostais kyl on se et mist toi piisi on peräsi ku ei kai Suames kauheesti oo tollasii piippui ikinä ollu mist mahtus kulkee? Tehtaampiipukki on niiku joteki uudempii ja noi.

Oon ollu koulus. Oli tosi väskättävä päivä. Koko päivä piti käyttää kumpaaki aivosoluu ja viä yhtaikaa! Tsiiz. Tulee rasittavat opinnot… Ja joo, kauheesti tuli kesäläksyi, luettavaa ja tehtävii. Ku ei kuiteskaa mitää tekoo oo ku kerta kuiteski sataa koko aika munki lomalla. Kai.

On se aika haastavaa joo, mut oli se tavallaa kivaaki tänää. Noi jutut on sellast Ympäristöoppii ja askarteluu mikkä huvittaa mua. Ehkä, ehkä, ehkä mä saan jopa viä tutkinnoki aikaseks täs elämäs?

Keittiökaapit oli yllättäväki helppo rasti: ne oli järjestykses, ei tarvinnu ku heittää pois vanhaa kamaa. Kaikkei huikee löytö oli pual pussii mantelijauhoo minkä parasta enne oli ollu joskus 1998. Tsiiiz. Mantelijauhoo on kyl käytetty ja viimeks tos talvella, mut joteki toi pussukka oli hautaantunu esihistoriaa iteksee… Selkeesti mä oon asunu täs liika kaua.

Viime yä mä näin unta mis mun eksä soitti ja sano et meiä pitää tapaa ja selvittää tää juttu lopullisesti ja kokonaa. Mä muistan mite mä olin helpottunu ja ajattelin et vihdonki! ja kaua sil meniki meditoi tää! ja nyt tää muuttuu paremmaks. Vitut muuttu, mä vaa heräsin ja totesin ettei sitä asiotte selvittämist tehdä ikinä.

Tuate oli muute täydelline mut menin sit unohtaa et viivakoodiki pitää olla…
Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki. Voi vittu.

Oudoi kirjoi mun hyllys. Eero Väänäse Lumilinnojen ym lumirakennelmien rakennusoppi oli jopa kahtena kappaleena. (Viä ku ois joskuski sitä lunta.)

Nyt on mun kaikkei iso kirjahylly siivottu ja järjestelty uusiks. Evvarmaa enää ikinä löyä siält vittu ainootkaa kirjaa. Toine ja kolmas hyllykkö on niiku osittai tullu samaa vaivaa vaiks niis on kyl viimestelyy viä; keittiö keittokirjahylly sit taas on melki kokonaa hyly hallus vaiks sain siält kaikellasii opaskirjoi pois – niiku esmes Small birds of the New Zealand bush, Lavandes (ranskankiäline opas erillasii laventelehi), Halak (unkarinkiäline kalalajiopas) ja Kiinteyttä ja elinvoimaa 28 päivässä. Sevverra lisää tilaa siis et kaikki keittokirjat (ja juamakirjat – mist helvetist mulle on tullu esmes Jussi Vareksen drinkkiopas?) mahtuu nyt seisoo eikä oo poikittai toiste päällä. Kai seki o jo jotai?

Mut ylesesti ottae tää projekti on niiku tooooosi hidas vaiks oon välillä siivonnu pariki tuntii sen puale tunni sijaa. Seki on aika vitu oudoo. Tää ei siis ilmesesti lopu ikinä. Siivoomine.

Ajattelin et hemmostelen itteeni ja otin kaupast Ben & Jerry's suklaajäätelöö (sis. suklaampaloi, pähkinöit ja mantelii). Joo. Kai mä olin taas vaa viihdekirjallisuude, telkkarisarjoje ja ylese huuhaapuhee uhri. Mä oisin koska vaa tullu onnellisemmaks tavallisel Valio suklaa-nugaajätskillä (sis. suklaahippuu ja mantelii; hinta alle pualet edellisest)… Eli ku on maatiane ja maatiasmaku ni ei maksas pölvästellä. Must toi maistu muinaselt Ingmanni suklaajätskilt – eikä tää oo tosiaakaa imarteleva arvio kellee. Tuliha kokeltuu. :/

Urokset. Naf sed? :/

Just ku mä ehdin tottuu ajatuksee et oon kuallu tuli tää tyyppi ja koski mua. Siis – jos oot kuallu ni et voi tuntee niiku mitää, eiks? Mut ku oot sevverta henkis et tunnet kosketukse ni et siis oo kokonaa turta. Se on paha asia ku jos voi tuntee niin saa kyl tunteeki. Aina, aina pahimma kautta ja kallemmalla taval.

Se tekee itteesä tykö, iha liki mua – mut pitää mut nii kaukana ettemmä pääsis koskee sitä. Se pitää mua lämpimänä niiku, antaa ymmärtää mut (teeskentelee ett)ei ymmärrä antaa, se tekee mut hulluks jos sitä varaa ny sit viä oli.

Mä oon aina ollu huano peleis. Epäonnee pelis, epäonnee rakkaudes.

Se väittää et mä oon suatta epäluulone ja et mun ajatukset käy ylikiarroksel ja mä keksin kaikkee epätodellist. Et mun pitäs ajatella vähempi. Et mä oon ku ylikuntone urhelija mikä reenaa liikaa ja tulokset huanonee ku pitäs vaa lepää et voittas kultaa.

Parempi unohtaa se tyyppi nyt enne ku isompaa vahinkoa ehtii tulla. Parempi ku ei kuvittele mitään, mikä vois joteki muistuttaa elämistä.